Yritysryhmähankkeilla potkua kasvuun

Yritysryhmähanke tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää maaseudun yrityksiä juuri heidän tilanteeseensa sopivalla tavalla ja asiantuntijoiden tuella. Yritysryhmähankkeilla tavoitellaan käytännön uudistuksia, ratkaisuja, uusia tuotteita ja menetelmiä sekä teknologista uudistumista.

Viime EU-kaudella 2016-2022 yli 150 eteläpohjalaista yritystä kehitti toimintaansa yritysryhmähankkeessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien myöntämän maaseuturahaston avulla. Toteutetuissa yritysryhmähankkeissa tuli esiin, että pienet yritykset tarvitsevat verkostoja muun muassa markkinoiden laajentamiseen ja kansainvälistymiseen. Pk-yrityksen vahvuudet ovat usein tuotteissa, mutta haasteita on markkinoille pääsyssä sekä markkinoilla pysymisessä muuttuvassa toimintaympäristössä. Yritystoiminnassa on osattava ottaa paremmin huomioon ympäristö-, ilmasto- ja vastuullisuusasioita sekä hyödynnettävä niiden tuomia mahdollisuuksia. Kysynnän kasvaessa on oltava myös kapasiteettia, joka voi löytyä yhteistyön avulla.

Yritysryhmähankkeen onnistumista on auttanut yhteisten tavoitteiden kirkastaminen. Esimerkiksi matkailussa toteutettujen yritysryhmähankkeiden yhteiset tavoitteet on ollut kohtalaisen helppo löytää tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja vastuullisuudessa, koska yritykset ovat pääasiassa pieniä ja toiminnaltaan samankaltaisia.  On voinut tutustua toisiin yrityksiin, joita tuskin olisi kohdannut ilman hanketta ja verkostot ovat jatkaneet toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Ilman yrityksen omaa aktiivisuutta ja sitoutumista on haasteellista päästä vaikuttaviin tuloksiin. Usein todetaan, että vertaistuki ja yhdessä oppiminen ovat parasta antia, sitä kautta on saatu ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Hyvässä yritysryhmähankkeessa on kokeiltu uutta, yhteistyöstä on poikinut kustannustehokkuutta ja yritykset ovat saaneet potkua kasvamiseen.

Rahoitusta haettavana yritysryhmähankkeisiin

EU maaseuturahastosta voi hakea rahoitusta yritysryhmähankkeisiin. Käynnissä olevalla rahoituskaudella painotetaan sitä, että yritysryhmällä täytyy olla yhteinen tavoite, yhteistä tekemistä ja mukana voi olla siihen liittyvää yrityskohtaista kehittämistä.

Kehittämistavoitteissa korostetaan kestävän kehityksen tuomaa lisäarvoa yritystoimintaan. Yhteistyön ja idean hiomiseksi on avuksi tullut 5 000 euron suuruinen valmisteluraha, jonka avulla on mahdollisuus syventää yritysryhmähankkeen ideaa ja sitouttaa mukaan tulevia yrityksiä.

Yritysryhmähankkeessa on mukana vähintään kolme ja enintään kymmenen pientä tai keskisuurta yritystä. Tuensaajana eli hankkeen hallinnoijana voi olla kehittämisorganisaatio; neuvontajärjestö, kehittämisyhtiö tai muu vastaava julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö. Tukitaso on 75% ja se kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena (de minimis-tuki). 

Yritysryhmä hankemuotona on jo tuttu aikaisemmalta ohjelmakaudelta, mutta tälle ohjelmakaudelle uutuutena on tullut viljelijäryhmähankkeen mahdollisuus maatalousyrityksille. Lisätietoja viljelijäryhmähankkeista antaa Esa Isosaari.

Lisätietoja yritysryhmähankkeista antavat Anna-Mari Heinonen ja Tuija Nikkari.
Sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi.

Lue lisätietoa aiheeseen liittyen:

• Yritys- ja viljelijäryhmähankkeiden hakuohjeet (maaseutu.fi)
• Valmistelurahahankkeen hakuohjeet (maaseutu.fi)
• EU-kaudella 2026-2022 rahoitettuihin yritysryhmähankkeisiin voi tutustua hankerekisterissä (maaseutuverkosto.fi).

Kehittämisasiantuntijat
Anna-Mari Heinonen ja Tuija Nikkari
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskus ja Leader-ryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä Etelä-Pohjanmaalla – tähtäimenä kestävä ja elinvoimainen maaseutu

EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella 2023–2027 maaseutua kehitetään Etelä-Pohjanmaalla tiiviissä yhteistyössä ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kanssa. Tuttavallisemmin puhutaan EU:n maaseuturahastosta, jonka kautta rahoitetaan myös maaseudun kehittämistä. Etelä-Pohjanmaalla maaseudun kehittämisen painopisteet (doria.fi) liittyvät ruokaketjun kilpailukyvyn vahvistamiseen ja uudistamiseen, maakunnan yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen sekä maaseudun elinvoimaisuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin. ELY-keskuksissa maaseudun kehittämisrahoitusta myönnetään kehittämishankkeisiin (yhteistyöhankkeet (wordpress.com) sekä koulutus- ja tiedonvälityshankkeet), yleishyödyllisiin investointeihin (wordpress.com) sekä yritysten investointeihin ja kehittämiseen (wordpress.com).

Etelä-Pohjanmaan alueella toimii neljä aktiivista Leader-ryhmää: Aisapari ry, Kehittämisyhdistys Liiveri ry, Kuudestaan ry ja Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. Näiden lisäksi Etelä-Pohjanmaalla Isokyrön alueella toimii Yhyres -kehittämisyhdistys ry, joka on hallinnollisesti Pohjanmaan ELY-keskuksen aluetta. Ryhmät kehittävät omalla toiminnallaan sekä rahoituksen avulla monipuolisesti Etelä-Pohjanmaan maaseutualueita. Kaikilla Leader-ryhmillä on omat paikalliset strategiansa, jotka ohjaavat toimintaa ja rahoitusten suuntaamista. Rahoitusta ryhmät myöntävät yrityksille, yhdistyksille sekä yhteisöille.

Rahoituskausi on lähtenyt Etelä-Pohjanmaalla vilkkaasti käyntiin ja hakemuksia on tullut ELY-keskukseen sekä Leader-ryhmiin vajaa 500 kappaletta maaseudun kehittämiseen, joka on aivan huikea määrä kiinnostusta alueen kehittämiseksi. Tämä ei ole tietenkään tullut ilmaiseksi. ELY-keskus ja Leader-ryhmät ovat tehneet vaikuttavaa aktivointityötä, jotta hakijat saadaan liikkeelle ja uuden kauden tuotteet käyttöön. Se vaatii myös tiivistä yhteistyötä ELY-keskuksen, Leader-ryhmien sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa.

Mitä Leader-vastaavan työ on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa?

Olen toiminut Leader-vastaavan työssä Etelä-Pohjanmaalla vuoden päivät. Leader-vastaavana olen vastuussa ELY-keskuksen ja alueen Leader-ryhmien välisen yhteistyön ja toimintojen kehittämisestä.  Lyhykäisyydessään, toimin yhdyshenkilönä ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien välillä. Ryhmien kanssa on sovittu yhteistyöasiakirjalla alueellisten ja paikallisten maaseudun kehittämistoimenpiteiden työnjaosta ja muutoinkin keskinäisestä yhteistyöstä. Tärkeää on, että tukien myöntö-, maksatus- ja hankkeiden seurantaprosessit toimivat sujuvasti. Uutta rahoituskautta on myös opeteltu tiiviissä yhteistyössä Leader-ryhmien kanssa.  

Itse pidän tärkeänä jatkuvaa vuoropuhelua ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien välillä. Yksi tämän vuoden ja koko kauden tärkeimmistä tavoitteista on yhteistyön tiivistäminen entisestään ja sitä on pyritty vahvistamaan eri keinoin. Leader-ryhmien toiminnanjohtajien kanssa vuoropuhelua ylläpidetään säännöllisesti monin eri tavoin. Etelä-Pohjanmaalla toimii yhteinen yritys- ja hanketukien yhteistyöryhmä, missä keskustellaan yritys- ja hanketukien yhteensovituksesta, sovitaan menettelytavoista, tulkinnallisista kysymyksistä sekä seurataan alueellisen suunnitelman ja paikallisten strategioiden toteutumista. Meillä Etelä-Pohjanmaalla yhteistyö toimii muutoinkin matalalla kynnyksellä ja vaikeita asioita mietitään yhdessä.

ELY-keskus ja Leader-ryhmät kokoontuvat vuosittain kumppanuustapaamisiin sekä vapaamuotoisempiin yhteistoimintapäiviin. Etelä-Pohjanmaalla yhteistyöhön kuuluu myös Leader-vastaavan työpäivät ryhmissä sekä teemoittain sovitut virtuaaliset tapaamiset eri aihealueiden ympärillä. Leader-ryhmien hallituksiin pyritään myös pitämään kontaktipintaa mm. erilaisten yhteisten tilaisuuksien kautta.  

Anna-Mari Heinonen puhumassa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien yhteistoimintapäivillä ELY-Leader-yhteistyöstä. 

Ensimmäisinä ajatuksina työstäni nousee sanat arvokkuus ja ylpeys; miten arvokasta työtä me yhdessä teemme maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sekä ylpeys siitä, kuinka hienolla ja ammattitaitoisella joukolla Etelä-Pohjanmaalla työtä tehdään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän rahoituskauden vaikuttavuus tulee olemaan merkittävä niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Lisätietoa rahoituskaudesta alla olevista linkeistä.

• Suomen CAP-suunnitelma maa- ja metsätalousministeriön sivulla: https://mmm.fi/cap27/cap-suunnitelma (mmm.fi)
• Kohti kestävää kasvua -Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen alueellinen suunnitelma 2023-2023: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-930-4 (doria.fi)
• Uudistut https://maaseutu.fi/ -sivusto (maaseutu.fi), jonne koottuna tietoa rahoituskaudesta.
• Maaseudun kehittäjille ajankohtaista tietoa löytyy: https://maaseutuverkosto.fi/ (maaseutuverkosto.fi)
• https://mmm.fi/etusivu (mmm.fi)
• https://www.ruokavirasto.fi (ruokavirasto.fi)
• https://www.ely-keskus.fi (ely-keskus.fi)

Anna-Mari Heinonen
Kehittämisasiantuntija
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tukee yleishyödyllisiä investointeja maaseutuohjelman rahoituskaudella 2023-2027

Maaseudun yritys- ja hanketukien haku on alkanut Hyrrä-asiointipalvelussa

Maaseudun yritys- ja hanketuet rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta sekä kansallisista varoista. Uusi EU:n maaseuturahoituskauden toiminta on käynnistynyt vuoden 2023 alkupuolella. Maa- ja metsätalousministeriön kansallinen ohjelma on koko maaseuturahoituskauden 2023–2027 ohjelmaperustana. Muun muassa Etelä-Pohjanmaalla, on laadittu alueellinen suunnitelma, jonka perusteella tuetaan eri toimenpiteitä. Maaseudun yritys- ja hanketukia haetaan Hyrrä-asiointipalvelussa. Tarkastelen blogissani ELY-keskuksesta rahoitettavia yleishyödyllisten investointien tukimahdollisuuksia. Lisätietoja aiheesta löydät muun muassa Maaseutu.fi-sivustolta (maaseutu.fi) sekä Ruokaviraston verkkosivuilta (ruokavirasto.fi)

Alueelliset ELY-keskukset sekä paikalliset Leader-ryhmät valitsevat rahoitettavat kohteet ja neuvovat tukien hakemisessa. Tukien haku on jatkuvaa, mutta hakemukset ratkaistaan ELY-keskuksissa valintajaksoittain. ELY-keskusten valintajaksot on julkaistu ELY-keskusten verkkosivustolla sekä myös Ruokavirasto.fi -sivustolla. Ruokaviraston verkkosivuilla on myös lisätietoa yleishyödyllisten investointien tukien ehdoista ja valintakriteereistä, joilla rahoitettavat kohteet valitaan sekä Hyrrä -tietojärjestelmään liittyvää tietoa (ruokavirasto.fi).

Leader-ryhmien valintajaksoista ja valintakriteereistä on tietoa Leader-ryhmien omilla verkkosivuilla. Yksityisoikeudelliset (muun muassa yhdistykset) ja julkisoikeudelliset yhteisöt voivat hakea tukea ELY-keskuksilta ja Leader -ryhmiltä. Hakijoiden kannattaa ottaa ennen hakemuksen valmistelua tarvittaessa yhteyttä ELY-keskukseen tai Leader -ryhmään.

Uusi EU:n maaseuturahoituskauden toiminta on käynnistynyt vuoden 2023 alkupuolella.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen linjaukset yleishyödyllisten investointien tukemisen osalta

ELY-keskus on linjannut yleishyödyllisten investointien rahoittamisesta ja linjaukset on viety tiedoksi Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän kokoukseen kesäkuussa. Linjaukset (muun muassa hyväksyttävät toimenpiteet ja tukitasot) on esitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla (ely-keskus.fi).

Millaisia investointeja tuetaan?

ELY-keskuksesta tuetaan hanketuen asetuksen mahdollistamia investointeja. Tukikelpoisia hakijoita voivat olla yksityis- ja julkisoikeudelliset yhteisöt, kuten esimerkiksi yhdistykset. Tukea voi käyttää investointeihin, kuten koneiden, laitteiden ja välineiden hankkimiseen sekä rakentamisen kustannuksiin. Myös asukkaiden talkootyö on mahdollista näissä.

Tuettavat toimenpiteet:
-yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit
-investoinnit maaseudun toimintaympäristön kehittämiseksi
-laajakaistarakentamisen investoinnit

Yleishyödylliset investoinnit ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Investoinneissa tavoitellaan ilmastoneutraaliutta. Näillä investoinneilla luodaan ja parannetaan maaseudun energia- ja resurssitehokkuutta sekä turvallisuutta. Investoinnit voivat olla esimerkiksi uusiutuvia energialähteitä ja niiden käyttöä lisääviä investointeja sekä energiatehokkuutta ja energian säästöä lisääviä investointeja.

Investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon

Investoinnit edistävät ja parantavat vesiensuojelun tilannetta. Investoinneilla voidaan vahvistaa yhteistyötä ja verkostoitumista sekä kehittää uusia menetelmiä, työkaluja ja toimintatapoja pienten vesialueiden, rakennettujen vesiensuojelukosteikkojen ja muiden alueiden ja maaperän hoidossa ja kunnostamisessa.

Myös pienehköt vesistöjen kunnostamishankkeet voi olla tuen kohteena (Kuva: Tapio Sivula)

Investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Investoinnit parantavat maaseudun maisemanhoitoa, kylämaisemien ja luonnon monimuotoisuutta sekä ekosysteemipalveluja. Tuettavat kohteet lisäävät maaseutualueen vetovoimaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Yleishyödylliset investoinnit maaseudun toimintaympäristön kehittämiseen

Investoinnit parantavat alueen palveluja, turvallisuutta tai virkistysmahdollisuuksia. Tuetaan myös pienimuotoisia vesihuoltoinvestointeja. Maaseudun asumisviihtyvyyttä parantavia investointeja ovat esimerkiksi liikuntaan, vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyvät rakennushankkeet sekä esteettömyyttä ja turvallisuutta parantavat investoinnit.

Investointi voi olla esimerkiksi:
-kylätalon kunnostaminen
-asukkaiden harrastus- tai virkistysmahdollisuuksia parantava investointi
-pienimuotoinen vesihuoltohanke
-investointi, joka parantaa turvallisuutta tai esteettömyyttä.

Lisäksi vähämerkityksisenä tukena (de minimis -tuki) voidaan rahoittaa investointeja, jotka eivät täytä yleishyödyllisen investoinnin vaatimuksia, mutta tukevat maaseudun palvelujen säilymistä ja uusia tapoja järjestää palvelut. Lisätietoa: Investoinnit – Ruokavirasto (ruokavirasto.fi)

Harrastus- tai virkistysmahdollisuuksia parantava investointi voi olla tukikohteena (Kuva: Tapio Sivula)

Laajakaistahankkeet maaseutualueilla

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan laajakaistarakentamista maaseutualueilla. Tuetaan ns. kyläverkkoja; kyläverkolla tarkoitetaan tilaajayhteysverkon rakentamista tarvittavine yhteysverkkoineen kylään tai kyläryhmiin. Kyläverkkohankkeita rahoitetaan alueille, joille huippunopeita tietoliikenneyhteyksiä ei markkinaehtoisesti rakennu. (ruokavirasto.fi)

Tapio Sivula
kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Linkkejä tietolähteisiin: 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa maaseutuohjelman rahoituskauden 2023–2027 etenemisestä Etelä-Pohjanmaalla kerran kuukaudessa ilmestyvässä Uutisjyvät -uutiskirjeessä. Käy tilaamassa se omaan sähköpostiisi tämän tilauslinkin kautta.(keha.viestitys.fi) 
Uudistunut Maaseutu.fi -sivusto (maaseutu.fi)
Suomen CAP-suunnitelma maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sivulla (mmm.fi) 
Kohti kestävää kasvua -Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen alueellinen suunnitelma 2023–2023 (doria.fi)

“Mikkelistä päre pihtiin, tutti rukkiin, kaali kuppiin, akat pirttiin ja nauriit kuoppaan”.

Syysilmoitus pakollinen toimenpide

Jos tuo vanhan kansan käyttämä sanonta syksyn askareista päivitettäisiin tähän päivään, tulisi loppuun varmaan sanat – ja ukko syysilmoitusta tekemään.

Nimittäin nyt keväällä alkaneella uudella EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella syysilmoitus koskettaa lähes kaikkia peltoalatukien hakijoita.  Tämä pakollinen toimenpide tulee ehdollisuuden kautta, joka korvaa entiset täydentävät ehdot ja viherryttämistuen. Aikaisemminhan syysilmoitus koski vain niitä ympäristötukea hakeneita viljelijöitä, jotka sitoutuivat peltojen talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, lietelannan sijoittamiseen tai ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämiseen.

Kasvipeitteisyys suojelee maaperää ravinteiden huuhtoumilta ja vähentää maan eroosiota.

Syysilmoituskin tehdään Vipu-palvelussa

Syysilmoitus tehdään loppusyksystä Vipu-palvelussa. Peltoalatukien hakijoille näkyy talviaikaisen kasvipeitteen välilehti. Välilehdeltä avautuvaan lohkolistaan tuenhakijan on ilmoitettava jokin kasvipeitteisyyslaji peruslohkon koko alalle, mutta myös muokatut alat on ilmoitettava. Ohjelma laskee sitten automaattisesti ne alat, joilla ehdollisuuden vähimmäismaanpeitteen vaatimus täyttyy. Tämän alanhan on oltava vähintään 33 prosenttia tukihakuvuonna hallinnassa olevan pellon ja pysyvien kasvien alasta.

Vipussa peruslohkolle ilmoitetaan:

• aito kasvipeite
• sänki
• kasvijäte (vain tietyt kasvit)
• kevennetty muokkaus
• muokattu / kasvipeitteetön

Ekojärjestelmän kasvipeitteisyys

Mikäli tuenhakija on hakenut kevään tukihaussa korvausta ekojärjestelmän kasvipeitteisyydestä, ilmoitetaan myös ne talven yli säilytettävät lohkot ja alat samalla Vipun välilehdellä, kuin ehdollisuuden kasvipeitteisyys. Samalla peruslohkolla voi siis olla useampaa eri kasvipeitteisyyslajia; pakollista ehdollisuuden alaa ja vapaaehtoista ekojärjestelmän alaa. Ekojärjestelmän talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä maksetaan tukea sille alalle, joka on kasvipeitteistä tai sängellä. Vipu osaa tulkita erilleen ne alat, joille voi saada ekojärjestelmän kasvipeitteisyyskorvauksen.

Karttapiirrokset

Kiertotalouden edistämisessä uutta aikaisempaan on niiden alojen piirtäminen kartalle, mihin orgaanista lantaa on levitetty. Edelleen on ilmoitettava; mitä on levitetty, mikä määrä, levityspäivä, nestemäisten aineiden levityskalusto, kuiva-aine % ja lisättävä tarvittavat liitteet. Tuen saamisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että on muistanut kevään tukihaussa hakea tukea kiertotalouden edistämisestä. Ilman tuota kevään rastia, on harmitus luokkaa suuri, sillä yksistään syysilmoituksen teko ei riitä eurojen kotiuttamiseen. Mikäli tuki on jäänyt keväällä hakematta, ei Vipussa tule näkyviin välilehteä kiertotalouden edistämisen valintoihin, vaikka kuinka epätoivoisesti hiirtä klikkalisi.

Samalla tapaa keväällä valumavesien hallinnan tukea hakeneille näkyy Vipussa välilehti, jossa hakija ilmoittaa, onko kyseessä säätösalaojitus, vaiko altakastelu tai kuivatusvesien kierrätysmenetelmä. Ne alat, joissa toimenpidettä toteutetaan, piirretään vakaalla kädellä ja suurella tarkkuudella vastaavaan kohtaan peruslohkolle. Piirrosta ei tokikaan tarvitse tehdä, mikäli toimenpide on koko peruslohkon alalla.

Kartalle piirretään tarvittaessa eri toimenpiteiden toteutusalat.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö

Uutta syysilmoituksessa on kasvukaudella käytettyjen kasvinsuojeluaineiden ilmoittaminen. Ilmoitusvelvollisuus on kahdessa eri tapauksessa. Niiden luomutilojen, jotka käyttävät luonnonmukaisessa viljelyssä hyväksyttäviä torjunta-aineita. Hyväksytyt torjunta-aineet löytyvät Ruokaviraston sivuilta pdf listauksena alla olevasta linkistä. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/luomukasvit/Luomun-tuotantopanokset/kasvinsuojelu/ (Ruokavirasto)

Myös puutarhakasvien vaihtoehtoisen kasvinsuojelun toimenpiteen valinneiden puutarhatilojen on Vipussa kirjattava käytetyn aineen nimi ja käyttöpäivä niille kasvulohkoille, joihin kyseisiä torjunta-aineita on käytetty. Aloja ei kuitenkaan tarvitse piirtää kartalle.

Lintupellot

Tuenhakija, joka on kevään peltotukien haussa ilmoittanut toteuttavansa kurkien, hanhien tai joutsenten levähdys- ja ruokailupaikoiksi lintupellot toimenpidettä, on tuen saamiseksi nyt syysilmoituksessa piirrettävä vahingoittuneet alat kartalle. Lisäksi on liitettävä Vipu-palvelussa otettuja kuvia mahdollisesta lintujen parveilemisesta, sekä niiden aiheuttamista vaurioista. Ilmoitettava vaurioitunut ala voi olla pienempi kuin peltotukien haussa ilmoitettu peruslohkojen ala, vähintään kuitenkin 0,05 ha.

Keväällä tehty peltoalatukien hakemus sinetöidään hyvin tehdyllä syysilmoituksella. Se varmistaa osaltaan tukien maksun ajallaan täysimääräisinä.

Pekka Tuomisto
ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Yritykset maaseudun elinvoiman mahdollistajina?

Maaseudun yritystuet tarjoavat kehittymishaluisille sekä uutta kasvua suunnitteleville yrityksille hyvät rahoitusmahdollisuudet. Etelä-Pohjanmaan yritysten kannalta monipuoliset tukimahdollisuudet ovat avainasemassa yritystoiminnan kehityksessä ja kasvussa.

Yritystukea voivat hakea mikro- ja pienet yritykset erilaisiin kehittämiseen ja kasvua tukeviin investointeihin, mutta sitä voidaan myöntää myös keskisuurten maataloustuotteita jalostavien yritysten investointeihin. Yritystuilla haetaan ennen kaikkea alueellista vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta arvioidaan monilla eri tavoin. Parhaiten vaikuttavuudesta kertovat ne yritykset, jotka ovat hyödyntäneet ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuuksia. Alempaa voit lukea NM-Wipesin ja Lappajärven Värjäämön näkemyksiä maaseudun yritystuesta.

NM-Wipes – kuitupyyhkeitä ammattilaisille

Etelä-Pohjanmaalla Lappajärvellä sijaitseva NM-Wipes on valmistanut kuitupyyhkeitä jo vuosikymmenten ajan. Lappajärven Värjäämö Oy osti NM-Wipesin vuonna 2019 tarkoituksena laajentaa toimialaansa entisestään.

– Täällä on oma toimialajohtaja, tuotantopäällikkö sekä omat työntekijät tuotannon puolella. NM-Wipes työllistää yhteensä seitsemän työntekijää. Tuotanto Lappajärven Värjäämön kanssa ei kuitenkaan ole samaa, mutta molemmissa on yhteinen taloushallinto, Mikko Puro, Lappajärven Värjäämön tuotantojohtaja ja osaomistaja kertoo.

– NM-Wipes valmistaa kuituliinoja esimerkiksi terveysalalle, teollisuuteen, ravintola- ja parturialalle sekä myös vähittäiskäyttäjille, Puro kertoo. Yrityksen päätoiminta-alueena on kotimaa ja jonkin verran vientiä on myös Viroon.

Vasemmassa laidassa Eetu Puntala, keskellä Mikko Puro ja oikeassa laidassa Juha Koski Lappajärvellä NM-Wipesin uusissa tuotantotiloissa.

ELY-keskuksen yritysrahoituksesta tukea yritystoiminnan laajentamiseen

Uudelle toimialalle kasvaminen vaati uudenlaisia tiloja ja tekniikoita, sillä kuituliinojen valmistukseen vaaditaan paljon väljää ja puhdasta tilaa. NM-Wipesin hankkeen tavoitteena oli kehittää yrityksen kasvumahdollisuuksia uuden hallin rakentamisen myötä.

– Halusimme laajentua uudelle toimialalle ja sitä kautta kasvaa yrityksenä. Uuden hallin rakentaminen mahdollistaa kasvun nyt ja myös tulevaisuudessa. Investointi tukee ja mahdollistaa meidän kasvumme jatkossakin, mitä se ikinä tulee olemaankaan.

Investoinnissa oli kyse hallitusta riskinotosta ja yrityksen pitkäaikaisen strategian tukemisesta. ELY-keskus oli mukana tukemassa NM-Wipesin uutta tuotantohallia. Maaseudun yritystukien tarkoituksena on tukea maaseudun yritysten kasvua ja kehittymistä.

– ELY-keskuksen myöntämä tuki helpotti päätöksentekoa huomattavasti. Rahoituksen kautta saatu tuki auttaa isompien investointien tekemistä. Monet hankkeet ja investoinnit jäisivät varmasti tekemättä ilman tarjottua tukea ja rahoitusmahdollisuuksia, Puro kertoo.

Pyrimme edistämään yrityksesi kasvua, uudistumista ja kilpailukykyä!

Eetu Puntala
Asiantuntija, yritysrahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
eetu.puntala@ely-keskus.fi
050 350 9303

Juha Koski
Asiantuntija, yritysrahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
juha.koski@ely-keskus.fi
040 589 6814