Ravinteiden kierrätys valokeilassa Farmari 2022 -messuilla 

Farmari-messut päästiin järjestämään pitkästä aikaa tänä kesänä. Maaseutuelinkeinoista kiinnostunut yleisö saapui helteiseen Mikkeliin 30.6.–2.7. Edellinen Farmari järjestettiin vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen omalla kotikentällä Seinäjoella. Silloin olimme mukana maa- ja metsätalousministeriön yhteisellä Biotalous-osastolla ja tälläkin kertaa pääsimme mukaan ministeriön yhteisosastolle. Lähdimme Farmariin esittelemään Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa MMM:n organisoimalle Ravinteet ja energia kiertoon -osastolle. 

Ulkona oleva iso katos, jonka edustalla lukee lypsykarja. Sisällä lehmiä aitauksissa. Teltan edustalla ja ympärillä ihmisiä kesävaatteissa.
Hellettä piisasi messuvieraille ja ulko-osastoilla oli paljon nähtävää.

Mikä Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma?

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tarkoituksena on tukea kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä tuotannollisten investointien aloittamista, joiden tavoitteena on biomassoista peräisin olevien ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ohjelman tavoitteena on edistää ravinteiden kierrätykseen liittyvien uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Valtakunnallinen kokeiluohjelma on osa Sanna Marinin hallitusohjelmaa ja rahoituksen myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa ohjelman toimeenpanosta. 

Kaksi miestä, joista toinen ministeri, tutkivat pieniä lasisia näytepurkkeja messuosastolla. Kuvassa myös kaksi naista esittelemässä purkkeja ja niiden sisältöä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen vieraili osastolla ja tutustui kokeiluohjelman hankkeiden tuomiin näytteisiin.

Ravinteet ja energia kiertoon -osastolla oli mukana kokeiluohjelman lisäksi ProAgrian Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hanke, Tassunjälki-hanke ja Luken Plasman-hanke. Osastolla esiteltiin ravinteiden kierrätyksestä kiinnostuneille yrityksille ja toimijoille erilaisia rahoitusmahdollisuuksia ravinteiden kierrätyksen testaukseen ja innovaatioihin. Esillä oli myös kokeiluohjelmasta rahoitusta saaneiden hankkeiden multa-, kasvualusta- ja lannoitenäytteitä. Pöydän ääressä pystyi tutustua muun muassa luujauhosta, metsätalouden sivuvirroista, hevosenlannasta, kanankakasta ja biohiilestä tehtyihin tuotteisiin. 

Kolme laisista purkkia, joissa metalliset kannet ja sisällä jotain mullan näköistä. Yhden purkin kannessa lukee nurmikkomulta hevosenlanta. Pihamaa R. Ajalin Oy.
Lannoite- ja multanäytteitä oli esillä monesta rahoitetusta hankkeesta.

Edellisessä Farmarissa oli myös mukana Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman ensimmäinen kausi 2016-2018. Silloin järjestettiin Ravinteet kiertoon -kävelyjä messualueella. Kiertokävelyn varrella esiteltiin Farmarissa mukana olevia ravinteiden kierrätystä jollain tavalla toteuttavia yrityksiä. Toteutimme tällä kertaa vastaavan kävelyn omatoimikartan avulla, jonne kokosimme useita kokeiluohjelmasta rahoitusta saaneita yrityksiä ja muita ravinnekiertokohteita. Kartan kanssa aiheesta kiinnostunut yleisö pystyi tekemään oman kiertokävelynsä ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta messualueella. 

Seuraavaksi Seinäjoen vuoro

Seuraavaksi Farmari-messut palaavat jälleen Seinäjoelle vuonna 2024. Vuonna 2017 olin juuri aloittanut viestintäharjoittelijana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ja ensimmäiset työtehtäväni liittyivät silloin Farmari-messuihin. Nyt viisi vuotta ja muutamaa eri työpaikkaa myöhemmin palasin ELY-keskukseen töihin ja löysin edestäni jälleen Farmari-messut. Ympyrä tuntuu sulkeutuneen ja tälläkin kertaa Farmarit olivat hieno kokemus. Seuraavia Farmareja odotellessa voit tutustua MARIKA-hankkeen tekemään messukoosteeseen tai lukaista allekirjoittaneen edellisen Farmari-blogin vuodelta 2017

Oletko kiinnostunut ravinteiden kierrätyksestä? Tutustu Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan! Ohessa kokeiluohjelmasta rahoitetun IHAA-hankkeen esittelyvideo, joka oli esillä myös Farmari-messuilla.  

Emma Marttila
Viestintäasiantuntija
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hankkeiden vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksessa  

Monimutkaista ja byrokraattista on usein päällimmäinen mielikuva, joka syntyy EU-hankkeista ja niiden rahoituksesta. Kehittämissuunnitelmat ja -ohjelmat mahdollistavat monipuolisen kehittämisen, mutta hallinnon reunaehdot koetaan välillä rajoittavan innovatiivista toteutusta.  

Kehittäminen on muutoksen tekemistä haluttuun suuntaan, tavoitteellisesti ja strategisesti. Etelä-Pohjanmaalle on yhteistyössä määritelty maaseudun kehittämisen painopisteet ja tavoitteet tulevalle CAP27-kaudelle. Laskeutuminen vuonna 2023 alkavalle kaudelle on alkanut. Kehittämisen suunnan ja työn tarkoituksen pohtiminen yhdessä on hyvin tärkeää, jotta kaikki ymmärtävät, millä tavalla hanke liittyy kokonaisuuteen ja jakaa kokemuksia.  

Lamppu kuvastamassa kehittämistä ja ideoita.

Myönteistä on, että käynnistyvällä kaudella on tavoitteena keventää byrokratiaa ja keskittää resursseja enemmän varsinaiseen kehittämistyöhön, sisältöihin, tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Käyttöön otetaan yksinkertaistettuja kustannusmalleja, jotka virtaviivaistavat maksatusta.  

Enemmän painoarvoa laitetaan hankkeiden laadukkaaseen suunnitteluun, tarpeiden, tavoitteiden, tulosten, vaikuttavuuden ja mittareiden konkretisointiin, sanalla sanoen vaikuttavuustavoitteiden kirkastamiseen. Voi kuulostaa hankalalta termiltä, mutta tarkoittaa yksinkertaisesti sen kuvaamista millaisia muutoksia rahoituksen avulla halutaan saada aikaan. Mitä merkitystä hankkeella on ihmisten elämään, olipa kohderyhmänä yhteisö, yrittäjä, yrittäjäksi aikova, maatilallinen, maaseudun asukas, nuori tai ikäihminen.  

Muutokset tapahtuvat lopulta ihmisten kautta, miten me rahoittajat, hankkeiden toteuttajat ja koko kehittäjäverkosto toimimme.  

Onnistumisen taikasana on vuorovaikutus. Keskustelut asiakkaiden, kollegojen, yhteistyökumppanien, sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa kuuluvat keskeisesti arkityöhön. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat asiantuntijan supervoima.  

4 tikku-ukkoa kuvastamassa vuorovaikutusta.

Kehittämistyössä olen havainnut onnistuneen vuorovaikutuksen tekijöitä, jotka pätevät olipa kyse virtuaalisesta tai kasvokkain kohtaamisesta.  

Top 10 listani vuorovaikutuksen onnistumisen aineksista:  

  1. Läsnäolo, arvostaminen ja syväkuuntelu.  
  1. Dialogiin, yhdessä ajatteluun pyrkiminen yksinpuhelun sijaan. 
  1. Ymmärryksen kasvattaminen toisen osapuolen näkemyksistä ja käsillä olevasta ilmiöstä. 
  1. Yhteyksien luominen ja siltojen rakentaminen osallistujien välille. 
  1. Erilaisuuden, yksilöllisten erojen ja erityispiirteiden arvostaminen. 
  1. Luottamuksellisuuden ja psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen, jossa jokainen voi ilmaista itseään aidosti. 
  1. Positiivinen asenne ymmärtää ja oppia. 
  1. Yhteinen pohdiskelu, tiedon jakaminen, kokeilut, avoimuus, totuudellisuus ja reflektointi. 
  1. Palautteen käyttäminen rakentavasti ja tehokkaasti, kritiikin kohdistaminen aina asian perusteluihin ei ihmisen ominaisuuksiin.   
  1. Ristiriitojen olemassaolon hyväksyminen ja pyrkimys niiden ratkaisemiseen.  

Hankerahoitus on siis paljon muutakin kuin byrokratiaa. Se on yhteiskunnan kehittämistä, joka toteutuu vain aktiivisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen kautta. On yksi, mikä pysyy kaiken maailman myllerryksen keskellä: ihmisten välinen vuorovaikutus.  

Tuija Nikkari
Kehittämisen ja viestinnän asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kohti kestävää tulevaisuutta: Etelä-Pohjanmaan alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023-2027 

Julkaisun pysyvä osoite on: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-930-4 
https://www.doria.fi/handle/10024/181610

CAP27 tarkoittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituskautta (2021-2027) . 
Lue lisää https://mmm.fi/cap27

Lähteenä: 
Johannesen, Valde & Whedbee 2008, Ethics in human communication. 
Galanes & Adams 2013, Effective group discussion, theory and practice. 

EU:n elpymisvarat tukemassa uusiutuvan energian investointeja  

Oletko kuullut jo maaseudun yrityksille suunnatuista elpymisvaroista? Elpymisvarat ovat herättäneet mukavasti kiinnostusta valtakunnallisesti sekä myös Etelä-Pohjanmaan yritysten keskuudessa. Kyselyjä on tullut kaikkien toimenpiteiden osalta, ja asiantuntijoina olemme saaneetkin mukavan lisän omaan työhömme, jolla pystymme osaltamme olla edesauttamassa alueen kehittymistä sekä toipumaan koronakriisin vaikutuksista.  

EU:n elpymisvaroilla pyritään erityisesti vaikuttamaan siihen, että investoinneilla olisi myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia kokonaiskestävyys huomioiden. Maaseudun yritystukien osalta elpymisvarat kohdennetaan uusiin tukikohteisiin

  • biokaasulaitoksiin 
  • uusiutuvan energian käyttöönottoon ja uuteen teknologiaan 
  • omistajanvaihdoksiin 

Tukea uusiutuvaan energiaan ja uuteen teknologiaan

Yritys voi saada tukea esimerkiksi uusiutuvan energian tai yrityksen tuotantoa tehostavan teknologian käyttöönottoon. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi aurinkopaneelien tai ilmalämpöpumppujen hankinnat tai uudet laitteet ja ohjelmistot, jotka parantavat energia- tai materiaalitehokkuutta. Maataloustuotteita jalostavat yritykset voivat saada tukea 35 % investoinnin kustannuksista, muut maaseudun mikro- ja pienyritykset 30 %. Elpymisvaroista rahoitetaan myös biokaasun tuotannon lisäämistä. Jos yritys rakentaa uuden biokaasuntuotantolaitoksen tai -yksikön, tukea voi saada 50 % investoinnin kustannuksista. 

Maaseudun yritystukia voidaan myöntää maaseutualueilla toimiville yrityksille. Yrittäjä voi tarkistaa maanmittauslaitoksen kartasta, sijaitseeko hänen yrityksensä tukikelpoisella alueella. 

Tukea omistajavaihdoksiin 

Investointien lisäksi elpymisrahoituksella vauhditetaan yrityksen omistajanvaihdoksia. Henkilö, joka valmistelee harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla sijaitsevan yrityksen hankintaa, voi saada omistajanvaihdoksen valmisteluun tarvittavaan asiantuntija-apuun 5 000–10 000 euroa. Kyseessä on uusi tukimuoto. 

Hakeminen ja neuvonta

ELY-keskuksesta saa lisätietoja tuesta ja tuen hakemisesta. ELY-keskuksen asiantuntijoihin on hyvä olla yhteydessä jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Päätöksen rahoituksesta tekee alueen ELY-keskus.

Tuen haku jatkuu niin kauan kuin varoja on jäljellä, kuitenkin korkeintaan vuoden 2022 loppupuolelle saakka. Tukia haetaan Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelun kautta.

Lisätietoa tuen tarkemmista ehdoista ja hakemisesta: 

Anna-Mari Heinonen
Asiantuntija, yritysrahoitus
Yrityspalvelukeskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

CAP27 ja maaseudun kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla

Maaseudun ja maatalouden kehittämisessä on tällä hetkellä laajasti käytössä termi CAP27. Lyhenteeksi sen tunnistaa, mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan?

Lyhenne CAP27 tulee EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevasta rahoituskaudesta (Common Agricultural Policy, CAP), jota tullaan soveltamaan vuosina 2023–2027. Tulevalla rahoituskaudella tavoitellaan mm. ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, oikeudenmukaista tulotasoa ja kilpailukykyä, uusien viljelijöiden saamista alalle sekä elinvoimaisia maaseutualueita. Jokaisen jäsenvaltion tapaan Suomi laatii kansallisen strategiasuunnitelman (CAP-suunnitelman), jossa kuvataan maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kansalliseen valmistelutyöhön liittyen ELY-keskukset valmistelevat yhdessä alueen toimijoiden kanssa alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat ja paikalliset Leader-ryhmät omat paikalliset kehittämisstrategiansa.

ELY-keskuksen alueellinen valmistelu

ELY-keskusten alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat kattavat kehittämishankkeet, maaseudun yritystuet sekä ensimmäistä kertaa myös maatalouden rakennetuet. Kehittämissuunnitelmassa esitetään strateginen näkemys alueen maaseudun kehittämisen painopisteistä sekä kiteytetään keskeiset päämäärät, tavoitteet ja keinot.

Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen painopisteiksi on yhteisesti määritelty

  • Ruokaprovinssin kehittäminen
  • Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen
  • Maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi

Kaikkia painopisteitä yhdistävät läpileikkaavat teemat: digitalisaatio, osaamisen lisääminen, ympäristö, ilmastonmuutos sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.

Viime syksyn aikana kutsuimme koolle keskeisiä toimijoita ja sidosryhmiä miettimään painopisteiden sisältöjä. Työryhmien toiminta on ollut aktiivista ja olemme saaneet niistä paljon kehittämistarpeita ja -ideoita. Kiitos teidän kaikkien mukana olleiden!

Laajemmin maaseudun kehittämistarpeita ja -ideoita kerätään kaikille avoimen VIIMA-kommentointialustan kautta (app.viima.com). Kommentointimahdollisuus on auki maaliskuun loppuun saakka, joten vielä ehtii tuoda omia ajatuksia esille tai jatkojalostaa toisten ideoita.

Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta

CAP27-valmisteluun liittyen meillä on nyt helmikuussa tulossa Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta -webinaari. Tavoitteena on luoda yhdessä tulevaisuuden näkymiä ja verkostoja eteläpohjalaisen maaseudun parhaaksi. Tilaisuudessa kuulemme europarlamentaarikko Elsi Kataisen tuoreimmat kuulumiset CAP27-valmistelusta. Lisäksi Anssi Rantanen johdattelee meitä tulevaisuuden tärkeimpiin metataitoihin: oppimaan oppimiseen, kasvun ajattelutapaan ja tulevaisuuden työelämätaitoihin.

Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumislinkki uusimmissa Uutisjyvissä (kehaemail.stt.fi)

Tilaisuus on kaikille avoin, lämpimästi tervetuloa!

 

Kehittämisterveisin,

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutu ajankohtaisempi kuin aikoihin

Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen. Emme ole voineet välttyä kuulemasta koronakriisin vauhdittamasta maallemuuttobuumista. Kiinnostus maaseutuun on herännyt korona-aikana, kun ihmiset ovat työskennelleet etänä ja maaseutu on noussut vaihtoehtoiseksi asuinpaikaksi. Koronakriisi saattoi pistää vauhtia olemassa oleviin maallemuuttosuunnitelmiin, mutta odotettua isoa maallemuuttobuumia ei tullutkaan. On kuitenkin aistittavissa, että jotain on tapahtumassa.

Varmasti suurin vaikuttavin tekijä maallemuuton mahdollistajana on etätyö. Itselleni siirtyminen keväällä etätyöhön oli ihan uusi asia, joka meni yllättävän hyvin ja luulen että se jää jollain tasolla osaksi myös tulevaisuutta.

Olenko maalainen vai kaupunkilainen? 

Maaseudusta kerrotaan nykyisin monipuolisesti mediassa, joka varmasti lisää kiinnostusta maalle muuttoa ja siihen liittyvää elämäntapaa kohtaan. Vaikka nykypäivän mielikuvat maaseudusta ovat monipuolistuneet, kuulemme silti usein mustavalkoista vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välillä. Tosin monet ihmiset eivät halua lokeroida itseään maalaiseksi tai kaupunkilaiseksi.

Kyllä maalla on mukavaa  

Myös monipaikkaisuuden ilmiö, jossa ihmisillä on useampi kuin yksi asuinpaikka vahvistuu Suomessa. Ihmiset tekevät työtä, asuvat, harrastavat ja tarvitsevat palveluja monella eri paikkakunnalla. Halutaan työskennellä ja nauttia elämästä maaseudun luonnon keskellä, mutta toisaalta pitää kiinni kaupunkielämän tarjoamista palveluista.

Täytyy myös muistaa, että muuttaminen on luonnollinen osa ihmisen elämänpolkua. Samalla se kertoo niistä arvoista, joita pidämme itsellemme tärkeinä. Nuoria vetävät puoleensa koulutus-, harrastus- ja tapahtumatarjonta, kun taas nuoret aikuiset ja lapsiperheet arvostavat asumista ja palveluita mielekkäässä elinympäristössä. Iäkkäämmällä väestöllä asuinpaikan valinnassa vaikuttavat turvallisuus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus.

Kunnilla ja alueilla onkin suuri haaste, pystyvätkö he tarjoamaan kaikille kaikkea. Nyt on aika tuoda esiin väljempää maaseutua, jossa asukkailla on tilaa hengittää ja toteuttaa itseään.

Myös sinulla on mahdollisuus kommentoida ja ideoida, millainen on sinun tulevaisuutesi maaseutu. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kerää kommentteja helmikuulle 2021 asti ja käyttää vastauksia alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmisteluun EU-kaudelle 2021-2027.

Kommentoi ja esitä ideoita Viima-alustalla (app.viima.com)

 

Essi Kiili
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus