Tavoitteena vaikuttavuus ELY-keskuksen viestinnän kiehtovassa maailmassa

Jokainen varmasti seuraa omaa työtään tavalla tai toisella ja kehittää sitä yhä paremmaksi. Joidenkin työlle on helppo asettaa mitattavia tavoitteita ja seurata niiden toteutumista. Viestintääkin voidaan tietyin osin mitata ja tavoitteita seurata, mutta työ viestinnän parissa on pitkäjänteistä ja kaikkea ei välttämättä voi mitata mittareilla. Joskus yksittäiset onnistumiset taas ovat erittäin vaikuttavia.

Pyrimme Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen viestinnällä vaikuttavuuteen ja pyrimme toimimaan kanavissa, joita eri kohderyhmämme käyttävät. Viestintä on yhä nopeammin muuttuva ala ja kanaviakin on syytä vaihtaa, jos joku niissä ei toimi. Viestintä ja vuorovaikutus liittyvät aina ihmisiin. Mutta toki hyödynnämme jo soveltuvin osin tekoälyä, jota myös tukiälyksi voimme kutsua.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilöstö työskentelee kolmella vastuualueella (elinkeinot, liikenne ja ympäristö), kolmessa pohjalaismaakunnassa ja kaksikielisesti. Teemme valtion aluehallinnon edustajina merkityksellistä työtä, joka koskettaa jokaisen ihmisen arkielämää. Toiset ovat asiakkaitamme tietämättään, esimerkiksi tienkäyttäjinä tai jokivarsien asukkaina. Toiset taas hakevat meiltä palveluita tai rahoitusta ja ovat siten paremmin tutustuneet palvelukanaviimme. Viestinnän tärkein tehtävä on tukea organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa. Kerromme siksi monipuolisesti ELY-keskuksen tehtävistä ja toiminnasta eri vastuualueilla. Ja yhdessä sidosryhmiemme ja yhteistyötahojemme kanssa pyrimme parantamaan asiakkaidemme palvelua ja asiakaskokemusta.

Ulkoisen viestinnän monikanavaisuus

Ulkoisessa viestinnässämme on käytössä useita kanavia. Päivitämme verkkosivuja, lähetämme tiedotteita, julkaisemme asiantuntijablogia, teemme uutiskirjeitä ja julkaisuja ja vaikutamme ja verkostoidumme sosiaalisen median kanavissa. Teemme myös videoita ja esittelemme työtämme monin keinoin.

Tiedotteita Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus lähetti viime vuonna 235 kpl, suurin osa tiedotteista meillä käännetään kahdelle kielelle. Tiedotteet ja median kautta välittyvä tieto on tärkeä osa kansalaisviestintää. Uutiskirjeitä meillä lähtee hieman eri kohderyhmille mm. maaseutuasioista kerrotaan Uutisjyvät-uutiskirjeellä kuukausittain ja hieman harvemmin julkaisemme yrityksille ja yritysten kanssa työskenteleville omaa uutiskirjettä. Viraston yhteinen teemakirje lähti viime vuonna neljästä eri teemasta.

Asiantuntijablogimme on suosittu vuodesta toiseen. Sen voi kuka vaan tilata sähköpostiinsa, kuten myös tiedotteet ja uutiskirjeetkin. Asiantuntijablogiimme kirjoittaa meidän henkilöstömme ja sen avulla pääsee seuraamaan ELY-keskuksen laajaa tehtävien kirjoa, mutta myös tutustumaan monipuoliseen osaajajoukkoomme. Blogissamme vieraili viime vuonna yli 17 200 kävijää ja näyttökertoja teksteillä oli lähes 25 000. Uusi mielenkiintoinen blogipostaus julkaistaan joka tiistai.

Sosiaalinen media totta kai!

Ilman muuta olemme mukana perinteisillä some-kanavilla. Niissä jaamme muuta viestintäsisältöä esimerkiksi tiedotteita ja blogeja. Mutta välillä saamme myös terveisiä maastosta, kun asiantuntijamme lähettävät meille valokuvia ja tekstiä julkaistavaksi työstään esimerkiksi asiakkaiden luota, milloin tiestöltä, joskus luonnosta tai maatilalta. Tällä hetkellä pohjalaismaakunnissa on kevättulvat, niitäkin on voinut seurata some-kanavistamme.

LinkedIn on uusin some-kanavamme ja siinä keskitymme enemmän esimerkiksi rekrytointiviestintään, tapahtumiin ja työnantajamielikuva-asioihin. Se on myös tärkeä kanava, josta monet meidän asiantuntijamme jo löytyvät verkostoitumassa sidosryhmien, kollegoiden ja yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Olemme julkaisseet myös Instagramissa tarinat-osiossa otteita työntekijöidemme työpäivistä ja esitelleet heidän uratarinoitaan. Ehkä näette meidät vielä joskus myös TikTokissa. Eri ikäiset kohderyhminä ovat meille tärkeitä esimerkiksi rekrytointimielessä ja työnantajamielikuvan näkökulmasta. Näyttökertoja eri some-kanavissamme oli viime vuonna yli 1,2 miljoonaa kappaletta, somessa julkaistut videot keräsivät  41,5 tuhatta katselukertaa.

Työnantajamielikuvasta muutama sana

Mitä sinä tiedät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta? Oletko sinä huomannut viestintäämme, käyttänyt palveluitamme tai tunnetko kenties jonkun, joka on meillä töissä? Olemme panostaneet työnantajamielikuvatyöhön mm. runsaalla kesäharjoittelutarjonnalla ja kertomalla työstämme esim. rekrytointimessuilla, uutiskirjein ja esittelemällä osaajiamme ja työyhteisöämme somessa. Myös me kilpailemme työmarkkinoilla osaajista ja siksi se on tärkeää, millaisena työpaikkana meidät nähdään. Hyvä työnantajakuva on myös tärkeä pitovoimatekijä meillä jo töissä olevien kannalta. Työnantajamielikuvatyö on meidän kaikkien yhteistä työtä, jota voimme myös viestinnällä tukea. Tälläkin hetkellä meillä on auki useita työpaikkoja ja odotamme innolla jo kesää ja kesäharjoittelijoiden saapumista.

Voit seurata meitä:
Tilaa tiedotteemme (sttinfo.fi)
Tilaa uutiskirjeemme (ely-keskus.fi)
Tilaa blogimme (etalapohjanmaanely.wordpress.com)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen verkkosivut

Tässä linkit some-kanaviimme:
LinkedIn
Instagram
Facebook
X EPELYkeskus
X Tulvatpohjanmaa

Työpaikat ilmoitetaan täällä (valtiolle.fi)

Camilla Juntunen
Johdon tuen ja viestinnän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Muutosturvakoulutus 55+ vauhdittaa irtisanotun työntekijän uudelleentyöllistymistä

Vuoden 2023 alusta saakka on ollut voimassa laajennettu muutosturva 55 vuotta täyttäneille, tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille, jotka ovat olleet saman työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta. 55 vuotta täyttäneen työntekijän muutosturvakokonaisuus koostuu muutosturvarahasta, pidennetyistä työllistymisvapaista ja oikeudesta muutosturvakoulutukseen.

Palvelupaketin tarkoitus on tukea irtisanotun työntekijän nopeaa paluuta työuralle, sekä tukea työssä jaksamista. Koulutusjakso pyritään järjestämään mahdollisimman ripeällä aikataululla, jotta päivitetyn osaamisen turvin seuraava työpaikka löytyisi helpommin. Eteläpohjalaisilla työmarkkinoilla on tilaa kaikenikäisille tekijöille ja muutosturvakoulutuksella pyritään turvaamaan varttuneempien työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla.

Laajennettu muutosturva koskee kaikkia ehdot täyttäviä palkansaajia työnantajan koosta riippumatta. On äärimmäisen tärkeää, että työnantajat tiedottavat työntekijöille irtisanomistilanteessa heidän oikeuksistaan muutosturvaan ja neuvovat, miten toimia edut saadakseen, jotta tilaisuus ei luisuisi ohi.

Työntekijöiden irtisanomistilanteissa ja ylipäätään muutostilanteissa, jotka voivat johtaa henkilöstön vähentämiseen tai lomauttamiseen, apua ja neuvoja saa TE-toimiston muutosturva-asiantuntijalta, Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa hän on Elina Nurmela.  

Mitä muutosturvakoulutus 55+ on?

Muutosturvakoulutus on irtisanotulle työntekijälle oikeus ja siihen osallistuminen on hänelle vapaaehtoista. Enintään kuuden kuukauden mittaisen koulutuksen hankkii ELY-keskus yhdessä TE-toimiston kanssa. Sen sisällön suunnittelussa asiakas on aivan keskeinen toimija. Koulutuksen tavoitteena on hyödyntää käytettävissä oleva rahasumma tarkasti lisäämään asiakkaan ammattitaitoa vastaamaan työelämän odotuksia hänen lähtökohdistaan. Muutosturvakoulutuksen rahoittaa työllisyysrahasto ja koulutuksen hankintaan on käytettävissä työntekijän kahden kuukauden palkkaa vastaava rahasumma.

Edellä viitattiin siihen, että muutosturvakoulutuksella tavoitellaan nopeaa siirtymistä uuteen työhön. Sen vuoksi sen sisällön tulee olla asiakkaan ammatillisia valmiuksia lisäävää tai yritystoimintaa tukevaa koulutusta, eivätkä ammatilliset tutkinto- ja osatutkintosuoritukset ole rahoitusmallissa mahdollisia. Muutosturvakoulutus voi olla esim. työelämässä tarvittavien digitaitojen opiskelua, lupa- ja lisenssikoulutuksia, kielten opiskelua, palvelumuotoilua, taloushallinnon tehtäviä, sisällön ratkaisee asiakkaan osaamistarve sekä odotukset ja toiveet koulutukselle tulevaa työllistymistä silmällä pitäen.

Miten muutosturvakoulutuksen prosessi etenee?

Työntekijällä on oikeus muutosturvakoulutukseen, kun alla luetellut ehdot täyttyvät.

• Työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kestänyt vähintään viisi vuotta ja hän on täyttänyt 55 vuotta ennen työsuhteen irtisanomispäivää.
• Työsuhde on päättynyt tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
• Työntekijä on ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon 60 päivän kuluessa irtisanomispäivästä. Huomioi, että työnhakijaksi ilmoittautuminen pitää tapahtua irtisanomispäivästä, ei työsuhteen päättymispäivästä lukien.

Suositeltavaa on, että asiakas aloittaisi oman koulutusajatuksen työstämisen jo irtisanomisaikana, näin muutosturvakoulutukselle asetetut tavoitteet nopeasta siirtymästä työhön toteutuvat parhaiten. Asiakas ei menetä oikeuttaan muutosturvakoulutukseen, jos hän työllistyy muuhun kuin entisen työnantajansa palvelukseen tai aloittaa yritystoiminnan. Tukea oman koulutuksen suunnitteluun saa TE-toimiston koulutussuunnittelija Riikka Ilvekseltä, myös ammatinvalintapsykologin palvelut sekä muut TE-palvelut ovat asiakkaan käytettävissä hänen palvelutarpeensa mukaisesti. Muutosturvakoulutus ei ole välttämättä asiakkaalle ensisijainen palvelu, eikä siihen osallistuminen sulje pois muita asiakkaalle tarjolla olevia TE- tai työnantajan lakisääteisiä palveluja. Esimerkiksi alueen työvoimakoulutustarjonta on monipuolinen kattaen useita aloja, jolloin sieltä saattaa löytyä asiakkaalle sopivin ratkaisu osaamisen kehittämistarpeisiin. 

Lisätietoja muutosturvakoulutuksesta 55+ löydät:

• Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
• Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 5 a luku (finlex.fi)
• Työllisyysrahasto (tyollisyysrahasto.fi)
• Katso video (youtube.com)

Jääkö asiakaskokemus vain strategiapaperille vai muuttuuko se arjen työksi?

Millaisen tunteen sinä jätät asiakkaalle? Kohtaatko asiakkaan hymyssä suin ja autat vähän enemmän kuin asiakas edes pyytää?  

Menevätkö verkkosivujen tai sosiaalisen median linkit oikeaan paikkaan vai jätätkö asiakkaan harhailemaan bittiavaruuteen? Kirjoitatko sellaista tekstiä, joka kertoo asian selkeästi, eikä herätä lisää kysymyksiä? Miten hoidat asiakkaan antaman negatiivisen palautteen jopa niin, että asiakas palaa asiakkaaksi yhä uudelleen ja uudelleen? 

Asiakaskokemus on mitä suuremmassa määrin asiakkaan kohtaamista, mutta myös toimintamalleja ja arjen arkisia asioita tehdä työtä asiakas mielessä. Tämä pätee niin yksityisellä, kuin julkisellakin sektorilla. 

Asiakaskokemuksen työkalupakki esihenkilöiden käyttöön 

Syyskuussa mietimme esihenkilöiden voimin, miten asiakaskokemuksen johtamista voidaan arjen työssä kehittää. Mitkä ovat sellaisia pieniä tai suuriakin asioita, joita otamme omissa tiimeissä käyttöön? Vähitellen arjen teot tulevat tavaksi ja ajan saatossa huomaamme, että pienet tavat ovat tulleet osaksi asiakaslähtöistä kulttuuriamme, osaksi työntekijöidemme arkea.  

ELY-keskuksen ja TE-toimiston esihenkilöt kehittivät asiakaskokemusta Asiakaskokemuksen johtamisen työkalut -työpajassa.

Yhteiset teot voivat olla esimerkiksi asiakkaista puhumista ja asiakkaiden onnistumisista kertominen. Asiakaskeskeisyyttä lisää myös ihan asiakkaiden kanssa käytävät keskustelut. Puolin ja toisin kuuntelu ja asioiden vieminen eteenpäin. Myös rekrytointivaiheessa voidaan huomioida asiakaslähtöistä asennetta ja kertoa oman tiimin asiakaslähtöisyydestä. Näin strategia ei jää vain puheen helinäksi, vaan tulee osaksi arkea. 

Arjen teot asiakaskokemuksen kehittämisessä voivat olla esimerkiksi onnistumisten jakamista.  

Tulevaisuus ja asiakas 

ELY-keskuksissa pähkäillään parhaillaan tulevaa strategiaa ja olen hyvin iloinen siitä, että asiakaskokemus on tulossa yhdeksi painopisteeksi. Asiakkaalle ei ole väliä, kuka hänen asiaansa hoitaa, pääasia, että hän saa palvelua. Uusi hallitusohjelma kaavaileekin valtionhallintoon suuria muutoksia, mutta muistetaan kuitenkin asiakas. Jookos?  

Lue lisää aiempia blogeja:  

• Asiakas on kingi – vai onko? Asiakas on kingi – vai onko?  | Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi (wordpress.com) 
• Asiakaskokemus on tunnetta, tehokkuutta ja helppoutta Asiakaskokemus on tunnetta, tehokkuutta ja helppoutta | Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi (wordpress.com) 
• Olen asiakkaalle toinen ihminen, en virkamies “Olen asiakkaalle toinen ihminen, en virkamies”  | Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi (wordpress.com) 

Soile Kauttio 
Kehittämisasiantuntija 
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 

“Olen asiakkaalle toinen ihminen, en virkamies”

 ”Kuuntelen asiakasta ja hänen ongelmaansa, puhun ystävällisesti, koitan luoda rennon ilmapiirin, pyrin ratkaisemaan ongelman ja ohjaamaan eteenpäin.” 

 ”Puhun ystävällisesti, kuuntelen tarkkaan asiakasta. Pyrin hoitaman hänen asiansa mahdollisimman nopeasti. Pyrin antamaan selkeitä ohjeita ja neuvoja.” 

”Olen asiakkaalle toinen ihminen, en virkamies…” 

Siinä vastauksia, kun kysyin työyhteisössämme, miten asiantuntijamme tekevät asiakkaalle erityisen hyvän asiakaskokemuksen.  

Vastauksissa yhdistyy hyvän asiakaskokemuksen perusasiat: kuuntelu, ystävällisyys, nopeus, eteenpäin ohjaus, ihminen ihmiselle.  

Myös julkisissa organisaatioissa on alettu puhumaan asiakaskokemuksesta. Niin meilläkin. Asiakaskokemus on otettu ELY-keskuksissa keskiöön toiminnan kehittämisessä ja asiakkuusstrategiassamme.  

Digitaalinen palvelukokemus  

ELY-keskuksia koskettava massiivinen digikehitysohjelma pyrkii monin eri keinoin tekemään asiakkaan asioinnista helppoa ja sujuvaa. Eli pyrkimys on entistä parempaan asiakaskokemukseen. Digikehittämisessä tulossa on ainakin asiakaskokemuksen mittaamisen parantamista, asiakastiedon kehittämistä ja monen monta muuta asiakkaan digitaaliseen palvelupolkuun liittyvää asiaa.  

Tähän väliin vielä muutama kommentti asiantuntijoiltamme: 

”En puhu liian virallisesti” 

”Puhun asiakkaan kieltä: en virkakieltä, enkä käytä meidän lyhenteitä.”

”Käyn läpi lopuksi yhteenvedon ja tiedustelen, onko hän / minä ymmärtänyt asian.”

”Hoidan asian niin nopeasti, kuin mahdollista.”

  

Tällä viikolla perjantaina julkaisemme palvelutyytyväisyyskyselymme tulokset. Ne koskettavat pientä osaa ELY-keskuksen palveluita, mutta jokainen palaute on kultaakin kalliimpi. Se palaute on juuri sen yksittäisen asiakkaan palaute omasta palvelukokemuksesta. Palautteet ovat mukavaa luettavaa. Ystävällisyys, auttamisen halu ja asiantuntijuus korostuvat palautteissa. Toki kehittämiskohteina nähtiin mm. sähköiset järjestelmät ja ohjeiden epäselvyys.  

Mitattavien palveluidemme kokonaiskeskiarvo huitelee kuitenkin edelleen yli 4,5 (asteikko 1-5)   

”Ystävällinen palvelu, neuvonta ja auttaminen aina tarvittaessa, huolehtiminen siitä että asiakas ymmärtää tehdyt päätökset riittävin perusteluin (päätöksen lopputuloksesta huolimatta) ja myös palautteen käsittely asian mukaisesti ymmärrettävällä tavalla.” -Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntija- 

Voisin todeta, että asiantuntijoillamme on sydän paikallaan – ihmiseltä ihmiselle.   

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) toteuttavat vuosittain palvelutyytyväisyyskyselyn, joka on suunnattu ELY-keskusten rahoitus-, maksatus-, lupa- ja valvontapalveluja käyttäville asiakkaille. Tulokset uutisoidaan perjantaina 21.4.2023. Kokonaistyytyväisyys on edelleen pysynyt hyvällä tasolla.  

Soile Kauttio 
Kehittämisasiantuntija, asiakkuusvastaava 
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus  

Kahdeksan etuoikeutettua vuotta aluekehittämisessä

Vuoden vaihtuessa tulee minulla täyteen kahdeksan vuotta ELY-keskuksen ylijohtajana ja elinkeinot-vastuualueen johtajana. Kun samalla työni keskuksen johdossa päättyy, on aika kiitoksille ja kenties myös pienille muisteloille.

ELY-keskukset perustettiin vuonna 2010 valtion monialaisiksi aluekehittäjäorganisaatioksi. Monialaisuus toi yhteen elinkeinojen, ympäristön ja liikennejärjestelmän kehittämisen. Tämä päätös, yhdistää eri hallinnonalojen toiminta yhdeksi kokonaisuudeksi ja poikkihallinnolliseksi toiminnaksi, on erinomaisen kantava edelleen ja oikeastaan sen merkitys on entisestään korostunut. Tätä monialaisuuden periaatetta ja eri toimintojen yhteensovittamista olemme pyrkineet vaalimaan. Kantavana tavoitteena on ollut vastuualueiden yhteistyön kehittäminen ja yhteisten tekemisten parantaminen. Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä yhteisestä tekemisestä on ilmastonmuutoksen torjunta, jonka tehtävän eteen vastuualueemme on yhdessä valjastettu. Uskallankin tässä kohtaa todeta, että olemme pystyneet aluetasolla yhdistämään paikoin hajanaisenkin toimintojen ohjaamisen ELY-keskusten alkuperäisen tavoitteen mukaiseksi, monialaiseksi toiminnaksi.

ELY-keskus on monialainen alueellinen kehittäjäorganisaatio. Yhdessä kumppaneiden kanssa vaikutamme sinunkin arkeesi eli maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Kehittämistehtävässään ELY-keskus ei onnistuisi ilman vahvaa kumppanuutta muiden alueellisten ja paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Elintärkeä yhteistyökumppani ja oikeastaan ELY-kokonaisuuden osa on TE-toimisto, jonka kanssa yhdessä olemme työvoiman kehittämistehtävää hoitaneet. Aluekehittämistehtävässään ELY-keskusten toiminta on vahvasti kytketty maakuntien liittojen toimintaan, jolloin toimiva yhteistyö on edellytys molempien organisaatioiden toiminnalle yhdessä ja erikseen. Olen kokenut tuon yhteistyön mutkattomaksi kaikkien pohjalaismaakuntien kanssa ja erityisen tiivistä ja hedelmällistä se on ollut Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa kytkeytyen omaan tehtävääni E-vastuualueen johtajana. Erinomaisen tärkeä on myös toimiva yhteistyö kaupunkien ja kuntien kanssa, jotka ovat kumppanuuden lisäksi ELY-keskusten tärkeitä asiakkaita. ELY-keskuksen yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu viranomaisten kanssa käytävään yhteistyöhön, vaan toimimme tiiviisti oppilaitosten, alueellisten yrityspalveluiden, palveluntuottajien, yritysten sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteemme on ollut yhteistyön tiivistäminen ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja voinkin todeta, että yhdessä olemme tehneet erittäin hyvää työtä maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Toimivan yhteistyön rakentajat ja menestyksellisen toiminnan turvaajat ovat asiantuntevat työntekijämme. Aluehallintoa on ELY-keskusten toiminta-aikana ”myllätty” jo moneen kertaan. Olemme olleet monien säästötoimien kohteena ja organisaatiotamme on muutettu tehtävien keskittämisillä ja hallintorakenteiden muutoksilla. Näistä muutoksista huolimatta olemme pystyneet mitattua sidosryhmä- ja asiakastyytyväisyyttä parantamaan. Tästä kiitos kuuluu sitoutuneille työntekijöillemme, jotka eivät ole antaneet muutoksen vaikuttaa itse työn tekoon. Olemme myös onnistuneet saamaan osaavia työntekijöitä poistuneiden tilalle, josta voitaneen vetää johtopäätös ELY-keskuksesta hyvänä ja haluttuna työpaikkana. Nyt siirtyessäni sivuun ELY-tehtävistäni haluan osoittaa erityskiitoksen henkilöstöllemme saamastani tuesta omassa työssäni.

ELY-keskuksen henkilöstölle Mika Soininen lähettää erityiskiitokset. Tässä kuvassa osa porukasta keväisellä retkellä. Kuva: Tuomo Saarinen/ ELY-keskus

Virallinen eropäiväni on 1.3.2023. Olen nyt kuitenkin jo jäänyt lomailemaan ja tammi-helmikuun ajan johtajatehtäviä hoitavat Anders Östergård ylijohtajana ja Ritva Rintapukka E-vastuualueen johtajana. 1.3. mennessä on sitten selvillä uusi johtaja E-vastuualueelle ja ylijohtaja koko ELY-keskukselle.

Koen olleeni etuoikeutetussa asemassa, kun olen saanut toimia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdossa kuluneet kahdeksan vuotta.

Parhaat kiitokset ja menestystä pohjalaismaakuntien kehittämisessä!

Mika Soininen
Ylijohtaja, E-vastuualueen johtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus