Kahdeksan etuoikeutettua vuotta aluekehittämisessä

Vuoden vaihtuessa tulee minulla täyteen kahdeksan vuotta ELY-keskuksen ylijohtajana ja elinkeinot-vastuualueen johtajana. Kun samalla työni keskuksen johdossa päättyy, on aika kiitoksille ja kenties myös pienille muisteloille.

ELY-keskukset perustettiin vuonna 2010 valtion monialaisiksi aluekehittäjäorganisaatioksi. Monialaisuus toi yhteen elinkeinojen, ympäristön ja liikennejärjestelmän kehittämisen. Tämä päätös, yhdistää eri hallinnonalojen toiminta yhdeksi kokonaisuudeksi ja poikkihallinnolliseksi toiminnaksi, on erinomaisen kantava edelleen ja oikeastaan sen merkitys on entisestään korostunut. Tätä monialaisuuden periaatetta ja eri toimintojen yhteensovittamista olemme pyrkineet vaalimaan. Kantavana tavoitteena on ollut vastuualueiden yhteistyön kehittäminen ja yhteisten tekemisten parantaminen. Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä yhteisestä tekemisestä on ilmastonmuutoksen torjunta, jonka tehtävän eteen vastuualueemme on yhdessä valjastettu. Uskallankin tässä kohtaa todeta, että olemme pystyneet aluetasolla yhdistämään paikoin hajanaisenkin toimintojen ohjaamisen ELY-keskusten alkuperäisen tavoitteen mukaiseksi, monialaiseksi toiminnaksi.

ELY-keskus on monialainen alueellinen kehittäjäorganisaatio. Yhdessä kumppaneiden kanssa vaikutamme sinunkin arkeesi eli maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Kehittämistehtävässään ELY-keskus ei onnistuisi ilman vahvaa kumppanuutta muiden alueellisten ja paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Elintärkeä yhteistyökumppani ja oikeastaan ELY-kokonaisuuden osa on TE-toimisto, jonka kanssa yhdessä olemme työvoiman kehittämistehtävää hoitaneet. Aluekehittämistehtävässään ELY-keskusten toiminta on vahvasti kytketty maakuntien liittojen toimintaan, jolloin toimiva yhteistyö on edellytys molempien organisaatioiden toiminnalle yhdessä ja erikseen. Olen kokenut tuon yhteistyön mutkattomaksi kaikkien pohjalaismaakuntien kanssa ja erityisen tiivistä ja hedelmällistä se on ollut Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa kytkeytyen omaan tehtävääni E-vastuualueen johtajana. Erinomaisen tärkeä on myös toimiva yhteistyö kaupunkien ja kuntien kanssa, jotka ovat kumppanuuden lisäksi ELY-keskusten tärkeitä asiakkaita. ELY-keskuksen yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu viranomaisten kanssa käytävään yhteistyöhön, vaan toimimme tiiviisti oppilaitosten, alueellisten yrityspalveluiden, palveluntuottajien, yritysten sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteemme on ollut yhteistyön tiivistäminen ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja voinkin todeta, että yhdessä olemme tehneet erittäin hyvää työtä maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Toimivan yhteistyön rakentajat ja menestyksellisen toiminnan turvaajat ovat asiantuntevat työntekijämme. Aluehallintoa on ELY-keskusten toiminta-aikana ”myllätty” jo moneen kertaan. Olemme olleet monien säästötoimien kohteena ja organisaatiotamme on muutettu tehtävien keskittämisillä ja hallintorakenteiden muutoksilla. Näistä muutoksista huolimatta olemme pystyneet mitattua sidosryhmä- ja asiakastyytyväisyyttä parantamaan. Tästä kiitos kuuluu sitoutuneille työntekijöillemme, jotka eivät ole antaneet muutoksen vaikuttaa itse työn tekoon. Olemme myös onnistuneet saamaan osaavia työntekijöitä poistuneiden tilalle, josta voitaneen vetää johtopäätös ELY-keskuksesta hyvänä ja haluttuna työpaikkana. Nyt siirtyessäni sivuun ELY-tehtävistäni haluan osoittaa erityskiitoksen henkilöstöllemme saamastani tuesta omassa työssäni.

ELY-keskuksen henkilöstölle Mika Soininen lähettää erityiskiitokset. Tässä kuvassa osa porukasta keväisellä retkellä. Kuva: Tuomo Saarinen/ ELY-keskus

Virallinen eropäiväni on 1.3.2023. Olen nyt kuitenkin jo jäänyt lomailemaan ja tammi-helmikuun ajan johtajatehtäviä hoitavat Anders Östergård ylijohtajana ja Ritva Rintapukka E-vastuualueen johtajana. 1.3. mennessä on sitten selvillä uusi johtaja E-vastuualueelle ja ylijohtaja koko ELY-keskukselle.

Koen olleeni etuoikeutetussa asemassa, kun olen saanut toimia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdossa kuluneet kahdeksan vuotta.

Parhaat kiitokset ja menestystä pohjalaismaakuntien kehittämisessä!

Mika Soininen
Ylijohtaja, E-vastuualueen johtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkailta kysyttiin työvoimapalveluista

ELY-keskusten lakisääteisiin tehtäviin kuuluu työvoimapalvelujen hankkiminen ja koordinoiminen, sekä TE-toimistojen toiminnan ohjaaminen ja valvominen. Työvoimapalvelujen järjestämisessä ja suunnittelussa hyödynnetään palveluntuottajien ja asiantuntijoiden asiantuntemusta, sekä erilaista tilastotietoa, mutta myös palvelujen asiakkaiden kokemuksia. Palveluihin osallistuvat antavat palautetta erilaisten opiskelijapalautejärjestelmien kautta, mutta aika ajoin on tullut tarvetta kartoittaa työnhakijoiden tarpeita ja toiveita julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskien ilman, että palaute olisi juuri tiettyä koulutusta tai palvelua koskeva.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto toteuttivat kesällä 2022 asiakaskyselyn Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaille. Kyselyyn tuli yli 400 vastausta, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä tuloksena. Vastaajista suurin osa oli yli 30-vuotiaita ja useimmilla oli ammatillinen, opistoasteen tai korkeakoulututkinto. Vastaajista vain hieman alle puolet oli vastaushetkellä kokonaan työttömiä. Loput olivat työssä, koulutuksessa, palveluiden piirissä tai esimerkiksi sairaslomalla. Vastaukset kertovat työnhakijoiden toiveista ja kokemuksista työvoimapalvelujen suhteen. Tuloksia voidaan hyödyntää palvelujen suunnittelussa ja asiakkaiden palvelupolun kehittämisessä.

Kyselyn perusteella käytetyimpiä palveluja olivat valmennuspalvelut:

• työnhakuvalmennus, (työmarkkinatori.fi)
• uravalmennus ja (työmarkkinatori.fi)
• työhönvalmennus. (työmarkkinatori.fi

Asiakkaiden eniten toivomia palveluja olivat omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (työmarkkinatori.fi), yksilöllinen tuki työnhakuun sekä ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut. Huomattava osa asiakkaista ei toivonut mitään palvelua, vaan ainoastaan töihin pääsyä. Jotkut asiakkaat toivoivat apua eläkkeelle pääsyyn, ja osa asiakkaista kertoi toivovansa vain, että heidät jätetään rauhaan. Kyselyn vastaajien keskuudessa vähiten käytetty ja tunnettu palvelu oli koulutuskokeilu (työmarkkinatori.fi). Tämä voi johtua siitä, että koulutuskokeilu soveltuu parhaiten nuorille, jotka ovat yleensä työllisyyden kuntakokeilujen, eivätkä TE-toimiston asiakkaita. Kuitenkin koulutuskokeilun tunnetummaksi tekemiseen ja markkinointiin on tarvetta.

Palveluiden mieluisinta toteutusmuotoa kysyttäessä olivat lähitoteutus, hybriditoteutus ja etätoteutus kaikki suunnilleen yhtä suosittuja. Eniten asiakkaita kiinnostivat kestoltaan lyhyet, korkeintaan muutaman päivän mittaiset palvelut, mutta osa asiakkaista oli valmiita myös pidempikestoisiin koulutuksiin. Asiakkaista vain 30 % seurasi säännöllisesti työvoimapalvelujen tarjontaa. Perinteiset yhteydenottotavat eli nettisivut, puhelin ja sähköposti olivat mieluisimpia tapoja saada tietoja palveluista. Hyvin harva vastaaja kertoi seuraavansa TE-palveluja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Toukokuun 2022 alusta lähtien käytössä ollut työvoimapalvelujen uusi asiointikanava Työmarkkinatori (työmarkkinatori.fi) sai vielä toistaiseksi melko vähän mainintoja, ja huomattavan moni kyselyn vastaaja kertoi siirtyvänsä työpaikkojen hakuun osoitteen mol.fi kautta, vaikka virallinen osoite on vaihtunut jo yli kymmenen vuotta sitten.

Kyselyn mukaan asiakastyypit voi jaotella viiteen ryhmään

Asiakaskyselyn avointen vastausten perusteella erittelin viisi erityistä asiakastyyppiä, joiden toiveet työnhaun ja palveluiden suhteen eivät välttämättä vastaa oletusarvoista perustyönhakijaa, ja joiden osalta palveluita ja palvelupolkua voitaisiin kehittää edelleen.

1. Sovitellun päivärahan tyytyväiset nostajat

Kyselyn vastaajista 21 % teki vastaushetkellä osa-aikatyötä. Osa-aikatyön tekijöissä on paljon sellaisia, jotka ovat tyytyväisiä omaan työtilanteeseensa, varsinkin, jos voivat kohentaa omaa tilannettaan sovitellulla työttömyysetuudella. Tällöin he eivät hae aktiivisesti kokoaikatyötä, eivätkä välttämättä kaipaa mitään työllistymistä edistäviä palveluja. Työttömyysturvalaki (finlex.fi) kuitenkin edellyttää etuuden saajilta aktiivista työnhakua tai hakeutumista työllistämistä edistäviin palveluihin.

2. Työllistymisen vaikeaksi kokevat ikääntyvät

Kyselyn vastaajista yli puolet oli yli 50-vuotiaita, mikä heijastui kyselyssä annettuihin avoimiin vastauksiin. Moni vastaajista arveli, että työnantajilla voi olla ennakkoluuloja ikääntyneitä työnhakijoita kohtaan. Ikäsyrjintä on valitettavasti todellinen ilmiö, mutta osan asiakkaista kohdalla kyseessä voi olla myös pelko heidän olettamaansa ikäsyrjintää kohtaan. Monet asiakkaat toivoivat rohkaisua työnhaun ja työnhakuun liittyvän osaamisen markkinoinnin tueksi, mutta toisaalta myös valistuskampanjoita työnantajien suuntaan ennakkoluulojen hälventämiseksi.

3. Terveysongelmien kanssa painivat

Moni vastaaja kertoi toivovansa eläkkeelle pääsyä terveysongelmiensa vuoksi. Osa toivoi pääsevänsä työkyvyn arviointiin tai terveyspalveluihin selvittääkseen, minkälaiseen työhön vielä kykenevät. Työttömät eivät ole työterveyshuollon tai opiskelijaterveydenhuollon terveystarkastusten piirissä ja voivat usein jäädä säännöllisten terveystarkastusten ulkopuolelle. Vastuu työnhakijoiden terveydentilan arvioinnista jakaantuu kuntien (vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden) ja työvoimaviranomaisten kesken: terveydenhuoltolain 13 § (finlex.fi) mukaan hyvinvointialueiden tulisi järjestää työttömille terveystarkastuksia ja terveysneuvontaa, ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2:11 (finlex.fi) mukaan työvoimaviranomaisten tulisi tarvittaessa järjestää työnhakijoille työ- ja toimintakyvyn arviointeja.

4. Töiden välissä olevat

Osalla kyselyyn vastaajista oli jo tiedossa työllistyminen ja siksi he saattoivat kokea TE-toimiston kanssa asioinnin turhauttavaksi. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajilla ja sijaisopettajilla on tavanomaista, että kesän ajaksi joudutaan ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi. Kausityöaloilla saattaa taas olla päinvastoin eli jos töitä on tarjolla vain kesä- tai talvikautena, voi työttömyysaika töiden välillä olla hyvinkin pitkä.

5. Passiiviset mutta töihin haluavat

Osa kyselyyn vastanneista antoi ymmärtää, että eivät itse aktiivisesti hae työtä, mutta toivovat kuitenkin kovasti töihin pääsyä. Moni toivoi, että työvoimaviranomaiset selkeästi osoittaisivat heille palkkatukityöpaikan tai muun työpaikan, jota hakea. Varttuneemmilla työttömillä saattaa olla muistikuviakin takavuosikymmenten työnvälitystoimistosta, joka lähetti työttömiä työllistämistöihin tiettyihin työpaikkoihin. Nykyinen lainsäädäntö lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että työnhakija on se aktiivinen osapuoli, jolle voidaan myös asettaa työnhakua koskevia konkreettisia velvoitteita.

Mikko Leppälä
Kehittämisasiantuntija
Työllisyys ja osaaminen -yksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Asiakaskokemus on tunnetta, tehokkuutta ja helppoutta

Asiakaskokemus on asiakkaan omakohtainen, tunnepitoinen kokemus hänen saamastaan palvelusta tai tuotteesta. Palvelukokemukseen vaikuttaa tunteen lisäksi asioinnin tehokkuus ja helppous (Korkiakoski 2019.) Tehokkuus voisi tarkoittaa meillä esimerkiksi päätöstä luvatussa ajassa tai sähköpostiin vastaamista nopeasti. Helppous voi näyttäytyä asiakkaalle verkkosivujen toimimisena tai asiantuntijan kiinni saamista vaivattomasti. Tunne – hyvä tai huono – syntyy myös asiantuntemuksesta. Kokeeko asiakas, että sai asiansa hoidettua ja sai sen tiedon, mitä tarvitsi. Myös mielikuvat organisaatiosta ja erilaiset kohtaamiset vaikuttavat asiakaskokemukseen. 

Miksi asiakaskokemus on noussut tärkeäksi asiaksi myös julkisessa hallinnossa? Koska: 

1. Haluamme tehdä työn tehokkaasti. Meillä jos kellä aika on rahaa. Kerralla hyvin tehty työ säästää kaikkien aikaa.  Myös asiakkaiden. Ja tehokkaasti saatu palvelu luo hyvän asiakaskokemuksen. 

2. Tyytyväinen asiakas. Asiakas, jonka palvelu on ylittänyt hänen odotuksensa, kertoo tuttavilleen hyvistä kokemuksistaan ja tällä tavalla hyvä maine leviää ja vaikuttavuus lisääntyy. ”Kyllä sieltä ELY:stä saa hyvää palvelua”, mikäs sen mukavampaa kuultavaa. Vaikutammehan jokaisen ihmisen arkiseenkin elämään. 

3. Asiakas on tärkein, koska ei meitäkään muuten olisi.  

Asiakaskokemuksen kehittäminen on kulttuurin muutosta.

Arvomme: asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus, yhteistyö 

Yksi arvoistamme on asiakaslähtöisyys. Arvojen tulee näkyä jokaisen päivittäisessä toiminnassa ja sisältyä kulttuuriimme. Olen iloinen, (ja asiakaskin on) että asiakaslähtöisyys on yksi arvoistamme.  

Tiedämme, että välillä tulee tilanteita, kun asiakaslähtöisyys on vaikeaa. Esimerkiksi kielteisen päätöksen kertominen. Voisiko asiakkaan kokemus jäädä silti positiiviseksi? Kuuntelemalla, auttamalla ja uuden ratkaisun löytämällä asiakkaan palvelukokemus voi silti jäädä hyväksi. Asiakas voidaan ottaa myös mukaan palvelujen tai toimintamme kehittämiseen, miksipäs ei?  

Asiakaskokemukseen vaikuttaa myös se, miten työntekijä viihtyy työpaikassaan. Kuulin jossain, että työntekijäkokemus vaikuttaa jopa 60 % asiakaskokemukseen. Jos työntekijä on sitoutunut, voi hyvin ja on innostunut työstään todennäköisesti asiakaskin saa hyvää palvelua. Hyvä tunne tarttuu.  

Tänään, kun luet tätä blogia, meidän henkilöstömme ja itseasiassa koko maan ELYjen henkilöstö on käynyt asiakaskokemukseen liittyvän työpajan tai koulutuksen. Työpajoissa olemme miettineet yhdessä, mitä jokainen voi tehdä asiakaskokemuksen parantamiseksi ja miten asiakaslähtöisyys tuodaan omaan työhön. 

Teot voivat olla pieniä tai suuria. Asiakaskokemuksen kehittäminen on myös prosessien ja toimintatapojen muutosta. Se on kulttuurin ja ajattelun muuttumista. 

Koska asiakas on ♥ 

FAKTA: 

ELY-keskuksiin on valmistunut asiakkuusstrategia. Strategian keskiössä on asiakaskokemus. Palvelulupauksemme on asiantuntevaa palvelua, helppoa asiointia.  

Lue edellinen blogini:  

Asiakas on kingi – vai onko? 

Soile Kauttio
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mikä ihmeen työkykyohjelma?

Meillä jokaisella työtä tekevällä on ajoittain jotain kremppaa. Emme pysty kokoaikatyöhön tai nykyinen työ ei sovellukaan meille enää. Olemme silloin osatyökykyisiä. Jos työ osataan sovitella niissä tilanteissa oikein, työpanoksemme onkin riittävä. Osatyökykyisyyden sijaan voitaisiin yhtä hyvin puhua myös täsmätyökyvystä ja täsmätöistä. Työkykyohjelman tavoitteena on se, että myös osatyökykyisillä on mahdollisuus tehdä työtä ja rakentaa yhteiskuntaa kykyjensä mukaan. Työkykyohjelma on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta.

Olemme Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa nyt vuoden ajan kehittäneet TE-palveluja työkykyohjelman mukaisesti. Halusimme kehittää palveluita yhdessä kumppaneiden kanssa. Olemme tehneet myös sisäistä kehittämistyötä, jotta tunnistaisimme asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeen sekä voisimme tarjota heille yksilöllisiä ja oikea-aikaisia palveluja. Olemme panostaneet myös yritysyhteistyöhön ja viestintään.

Yhteiskehittäminen

Yhteiskehittämisen yhtenä tavoitteena on, että asiakas saa hyvää ja oikeaa palvelua alusta saakka. Olemme tehneet yhdessä konkreettisia toimia osatyökykyisten asiakkaiden palvelutarpeen pohjalta. Tarpeita oli Järvi-Pohjanmaan alueella ja siellä asiakastyö on päässyt nyt alkuun työttömien pitkäaikaissairaiden asiakkaiden kohderyhmässä ja kumppanina asiakkaiden kohtaamisessa on Seinäjoen ammattikorkeakoulun Pitkospuut-hanke. Palvelu alkoi marraskuussa 2021 ja asiakkaat lähtivät hienosti mukaan ja ovat motivoituneita työllistymään. Asiakkaan tukena on moniammatillinen tiimi ja voimavarakeskeiset tulevaisuusverstaat. Asiakkaan sairaus huomioidaan ja hänelle rakennetaan yksilöllinen polku kohti työelämää.

Toinen konkreettinen kokeilu osatyökykyisten asiakkaiden tarpeesta käsin on STM:n työkykyohjelman rahoittaman Toimeksi-hankkeen kanssa suunniteltu uudenlainen palveluosto, joka viedään lähelle asiakasta. Työ- ja toimintakykyä arvioidaan pilottiluontoisesti noin 10 asiakkaan kanssa. Palvelun sisältönä on alkutilanteen kartoitus työparityönä, työkyvyn tuen tiimi lääkärin johdolla, jatkotoimenpiteet, lääkärijohtoinen verkostopalaveri ja jatkosuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa. Työkykyä voidaan testata konkreettisesti työpaikalla, jos se on tarpeen. Kokeilusta saadaan kokemuksia myöhemmin keväällä.

Sisäinen kehittäminen

Sisäisen kehittämisen tavoitteena on, että osatyökykyisten asiakkaiden palvelutarve tunnistetaan entistä laaja-alaisemmin, kun TE-toimiston asiantuntijoiden osaamista osatyökykyisyydestä, työ- ja toimintakyvyn arvioinnista ja osatyökykyisten työllistymisen edistämisestä vahvistetaan.

TE-toimiston asiantuntijoiden tarpeita osaamisen vahvistamisessa on kuultu erillisellä kyselyllä. Huomioita on tehty jatkuvasti myös työssä ja syntyneisiin tarpeisiin on vastattu nopeasti. Asiantuntijoille on järjestetty infotilaisuuksia osatyökykyisyyteen ja työ- ja toimintakyvyn arviointiin liittyvistä aiheista (esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet, työnhakijan sairausloma ja työnhaku, työolosuhteiden järjestelytuki, vammaisuus työnhaussa ja työelämässä). Asiantuntijoiden taitoja palvelutarpeen tunnistamisessa ja ohjausosaamista on vahvistettu sisäisellä henkilöstökoulutuksella ja valmennuksilla.

Yritysten rekrytoinnin helpottaminen

Olemme saaneet Vates-säätiön mukaan alueelliseen toimintaan ja työllisyyden hoidon toimijoille on järjestetty yhteisiä tilaisuuksia liittyen osatyökykyisten työllistymiseen. Viiden eri kumppanin kanssa on suunniteltu toimia yritysten yhteiskuntavastuun teeman ympärillä. Olemme lisänneet myös yritysten tietoisuutta työllistämisen tukitoimista viestimällä aiheesta ja jakamalla onnistumistarinoita. Järjestötoimijoille suunnattu tilaisuus osatyökykyisten palkkatukityöllistämisestä on tulossa maaliskuussa. Tilaisuus on suunniteltu yhteistyössä alueen kuntakokeilujen kanssa.

Ostopalvelut

Kun ELY-keskus ostaa TE-toimiston asiakkaille erilaisia palveluja on tavoitteena, että myös osatyökykyinen asiakas kokee palveluihin osallistumisen helpoksi. Tärkeää on myös, ettei osatyökykyisen asiakkaan palvelu keskeydy riittämättömän tuen vuoksi.

TE-palveluiden parempaan kohdentumiseen osatyökykyisille on vaikutettu kiinnittämällä huomiota esimerkiksi työvoimakoulutusten hakutekstien sisältöihin ja viestintään. Vuonna 2021 koulutuksen aloitti 113 osatyökykyistä henkilöä. Asiakkaan koulutuksessa pysymistä on vahvistettu koulutusaikaisen tuen avulla. Työ- ja toimintakyvyn arviointi palvelu on kilpailutuksessa ja sen suunnittelussa on kuultu TE-toimiston asiantuntijoita. Työhönvalmennuspalveluihin on sovittu osatyökykyisten asiakkaiden bonusasiakkuus palkkiomalli. Eri työhönvalmennuksiin on osallistunut vuonna 2021 yhteensä 290 asiakasta. Työhönvalmennuksella työtä ja muita ratkaisuja on löytynyt useille asiakkaille, ja valmennuspalvelut saavat myös asiantuntijoilta hyvää palautetta.

Etelä-Pohjanmaan TYKKI-pilotti

Osatyökykyisten asiakkaiden TE-palveluita on tehostetusti kehitetty ja seurattu TYKKI-pilotin sateenvarjon alla. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen meistä ottaa osatyökyisen asiakkaan työllistymisen edistämisen osaksi omaa perustekemistään. Näin pilotissa tehtävä työ jää osaksi jokaisen omaa työrutiinia ja kun pilotti päättyy, niin myös toimintatapa jatkuu. Tärkeintä on se, että osatyökykyinen asiakas saa omat odotukset ylittävää palvelua, selkeitä ratkaisuja työllistymisen haasteisiin ja työllistyy.

Työkykyohjelmaan liittyvien TE-palvelupilottien valtakunnalliset väliraportit löytyvät TEM:n sivuilta oheisesta linkistä: https://tem.fi/te-palvelupilotit.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tuli koeaikapurku

Useimmiten työhönvalmennuksesta ja työllisyyshankkeissa tehtävästä työstä kerrotaan ulospäin vain tarinoita, joissa kaikki on sujunut kuin siellä kuuluisassa ruotsinkielisessä paikassa. Asiakas on löytänyt oman polkunsa työelämään, ja kaikki on sujunut onnellisten tähtien alla. Hyvä onkin, että näitä onnistuneita tarinoita kerrotaan ja oikeastaan niistä täytyykin kertoa, sillä usein työnhakijat ja työttömyys tuodaan julkisuudessa esille vain negaatioiden kautta.

Kuitenkin tässä, vain positiivisten tarinoiden kerronnassa, voi väijyä pieni ansa, mikäli kauempana työllisyydenhoidon arjesta oleville välittyy erilaisten haastavampien asiakasryhmien työllistymisestä todellisuutta helpompi kuva. Tämä voisi pahimmillaan johtaa resurssien heikentymiseen, mikäli niihin panostamiselle ei nähdä tarvetta. Me, Kiinni työelämään -hankkeessa, olemme halunneet viestinnässä tuoda tietoisesti esille työhönvalmennustyön monia erilaisia puolia. Tuomme esiin suuria onnistumisia ja myös niitä haastavimpia hetkiä, sillä kaikki ne ovat merkityksellisiä tässä tekemässämme haasteellisessa, mutta antoisassa työssä.

Kiinni työelmään -hankkeessa työskentelevät Jani Aho, Tiina Pulju ja Elina Esala.

Tämähän on maailman mielenkiintoisin työ!

Jotkut ihmiset ovat kysyneet minulta, miten jaksan tehdä sellaista työtä, jossa on paljon epävarmuustekijöitä ja haasteita. Kysyjät ovat ehkä hieman yllättyneet, kun olen vastannut tämän työn olevan mielestäni maailman mielenkiintoisinta työtä ja minähän olen työelämän asiantuntija! Kuitenkin toisinaan tässäkin työssä on hetkiä, jolloin täytyy tsempata itseään ja vielä enemmän asiakkaita työllistymisen tiellä, joka on joskus mutkikas ja kuoppainenkin.

Tällainen tilanne oli esimerkiksi eräänä maanantaiaamuna, kun työpuhelimessani oli asiakkaan viesti: ”Tuli työaikapurku”. Viikko sitten olimme hänen kanssaan iloinneet työllistymisestä ja ehtineet jo päättää hankkeen asiakkuuden. Kuitenkin työssä oli tullut asiakkaan terveydentilaan liittyviä haasteita, ja he olivat työnantajan kanssa yhdessä nähneet parhaaksi purkaa työsuhde koeajalla.

Valmennuksessa päätimme asiakkaan kanssa ottaa ensin pienen hengähdystauon, jonka jälkeen suunnata katse taas eteenpäin. Melkein kaikissa asioissa on myös hyvät puolensa, kuten tässäkin. Pohdimme asiakkaan kanssa, että ehkä häntä odottaa parempi työ jossain toisaalla ja hyvä, että ongelmat tulivat eteen näin pian, eikä pikkuhiljaa vuosien päästä, jolloin kuntoutuminenkin kestäisi kauemmin. Mietimme, mikä työ olisi sellaista, jossa määrättyä liikettä ei tehtäisi niin paljon ja joka sopisi hänelle paremmin. Löysimme asiakkaalle työmahdollisuuden, joka tuntui hänestä kiinnostavalta, oikeastaan paljon paremmalta kuin edellinen. Tässä vaiheessa emme voi vielä tietää, mihin asiakkaan tie vie, ja se tuntematon tulevaisuus, joka kuitenkin useimmiten pala palalta rakentuu, onkin parasta työhönvalmennustyössä. Työllistymisen polulla usein matka on päämäärää kiehtovampi ja opettavampi myös meille työntekijöille.

Itse ajattelen, että minun työssäni olennaisinta on antaa asiakkaan käyttöön valmennusosaamiseni, työmarkkinatietämykseni, työnantajakontaktini sekä myös ymmärrykseni siitä, milloin ohjata asiakasta eteenpäin, jos oma osaamiseni loppuu. Ajattelen niin, että tehtyäni näiden asioiden suhteen parhaani, täytyy sen riittää. Joka tapauksessa asiakkailla on oma vapaa tahtonsa ja itsemääräämisoikeutensa omassa asiassaan ja hän tekee lopulta ratkaisunsa työ- ja koulutusasioidensa suhteen. Asiakkaan motivaation sekä valmentajan tuen, kannustuksen ja osaamisen yhdistyessä syntyy yleensä varsin kiehtova yhteistyösuhde. Mutta mitä sanoo valmentaja ensimmäiseksi, kun tulee mutkia matkaan ja esimerkiksi, kun se kovalla työllä hankittu työsuhde puretaan? ”Kiitos, kun kerroit. Sovitaanpa uusi tapaaminen.”

Elina Esala
Kiinni työelämään -hankkeen projektisuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kiinni työelämään -hanke (Kt-hanke)

Kiinni työelämään -hanke on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen oman tuotannon hanke, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.  Hankkeen tavoitteena on saattaa palkkatyöhön tai koulutukseen kohderyhmään kuuluvat työnhakija-asiakkaat sekä kehittää alueen työllisyydenhoidon palveluita ja verkostotyötä. Yhtenä tavoitteena on myös tuottaa elämänmakuista ja ”hieman erilaista virkamiesviestintää”. Hankkeessa työskentelevät kirjoittajan lisäksi toinen projektisuunnittelija Jani Aho sekä projektipäällikkö Tiina Pulju.