Hankalakulkuisen metsäpalstan osa voikin olla arvokas suojelukohde, joka on tärkeä luonnon monimuotoisuudelle

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on olemassa arvokkaita suoluontokohteita. Niiden suojelu ja ennallistaminen vahvistaa suoluonnon monipuolisuutta, hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa vesistöjen tilaa. Ympäristöministeriön käynnistämässä Helmi-ohjelmassa tavoitteena on meidän alueellamme suojella noin 800 hehtaaria tämän vuoden aikana. Suojelu on vapaaehtoista ja maanomistajat saavat siitä täyden korvauksen ilman mitään veroseuraamuksia. Toinen vapaaehtoisen suojelun ohjelma on nimeltään Metso.  

Kuva 1. Järvineva, Kannus, Toholampi, Keski-Pohjanmaa. Kuva Vesa-Pekka Simula. 

Toiminta-alueemme kolmen maakunnan luonto on jokaisessa omanlaistaan. Pohjanmaalla Helmi-ohjelmaan soveltuvat kohteet ovat yleisesti ottaen maankohoamisrannikon kohteita, ja ovat useimmat myös Metso-ohjelmaan soveltuvia. Ne ovat siten jatkuvasti muuttuvia, usein reheviä, ja erittäin moninaisia. Etelä-Pohjanmaalla suot ovat yleensä tyypiltään keidassoita eli kohosoita. Keski-Pohjanmaalla keidassuot vaihettuvat karumpiin aapasoihin.  

Kuva 2. Tervaleppäluhta, Mustasaari, Pohjanmaa. Kuva Olli Autio. 

Lähialueemme voi tuntua tutulta ja tavanomaiselta, mutta itse asiassa vastaavia soita ei löydy juuri mistään muualta maailmasta kuin Suomesta ja Kanadasta. Kokonaisuudessaan ELY-keskuksemme alueelta löytyy peräti 15 000 hehtaaria suojeltaviksi soveltuvia suokohteita. Monet suot ovat säilyneet varsin luonnontilaisina, etenkin jos ne sijaitsevat hankalakulkuisessa maastossa. Se voi myös metsänhoidollisesti olla haastavaa. Suojelemalla suokohteen voi maanomistaja saada taloudellista hyötyä hankalastakin maastosta ja samalla myös luonto hyötyy.  

Kuva 3. Rehevä ruohokorpi, Mustasaari, Pohjanmaa. Kuva Olli Autio. 

Luonnontilaiset suot sitovat ja varastoivat merkittäviä määriä hiiltä. Ojitettujen soiden ennallistaminen palauttaa suon luontaisen vesitalouden ja kasvillisuuden. Lisäksi ennallistaminen vähentää rehevöittävien ravinteiden valumista vesistöihin ja tasoittaa tulvia. 

Helmi-ohjelmassa on kyse vapaaehtoisesta suojelusta. Se tarkoittaa, että maanomistaja voi itse halutessaan joko myydä maataan valtiolle tai sopia pysyvästä rauhoituksesta yksityisenä suojelualueena. Valtio maksaa suojeltavasta alueesta kilpailukykyisen, täyden korvauksen periaatteen mukaisen, 100 % verovapaan kauppahinnan tai rauhoituskorvauksen. Suojelu toteutetaan täysin vapaaehtoisin kaupoin tai pysyvän rauhoituksen kautta maanomistajan näkemystä ja mielipidettä kunnioittaen. Neuvotteluissa otetaan huomioon myös kiinteistötekniset seikat ja turvataan jäljelle jäävän kiinteistön käyttötarpeet. Alueen toteuttamiseen on myös varattu vaihtomaita. 

Kuva 4.  Yleiskartta joistakin Toholammin ja Ullavan soidensuojelun täydennysehdotuksen (SSTE) kohteista. Vaaleanliilalla värillä on merkitty alueet, jotka voisivat sopia suojeltaviksi Helmi-ohjelman puitteissa.

Kuluneen vuoden aikana on ELY-keskuksemme alueella ollut käynnissä viestintähankkeet, joiden tavoitteena on tukea soidensuojelun maanhankintaa ja ylipäänsä tuoda maanomistajille tietoa Helmi-ohjelmasta ja sen mahdollisuuksista. Hankkeet on toteutettu maakunnittain. Keski-Pohjanmaalla hanke päättyi keväällä ja Pohjanmaalla alkusyksyllä, kun taas Etelä-Pohjanmaan viestintähanke juuri käynnistyi. Viestintähankkeet on toteutettu osin ostopalveluna (Metsän Tähden Tiimi) ja osin yhteistyösopimuksena (Suomen metsäkeskus). Hankkeet ovat olleet erittäin tarpeellisia ja yhteistyö toimijoiden kanssa sujuvaa.  

Helmi-tietoutta on edistetty monin tavoin, esimerkiksi maanomistajaretkien, tupa- ja Teams-iltojen avulla ja ennen kaikkea henkilökohtaisten yhteydenottojen avulla. Vastaanotto on ollut enimmäkseen positiivinen, esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla yli 60 % maanomistajista oli suojelumyönteisiä ja vain alle viidennes ei ollut asiasta kiinnostuneita. Maanomistajilta on tullut myös paljon suoria yhteydenottoja ELY-keskukseen.  

Kuva 5. Töppösenluolikot, Halsua, Keski-Pohjanmaa. Uhkurakkaa suojuonteiden välissä. Kuva Jari Nykänen. 

Tänä vuonna on marraskuun alkuun mennessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella hankittu yhteensä 25 kohdetta. Ne ovat kokonaisuudessaan yhteensä noin 645 hehtaaria ja niistä yli 200 hehtaaria kuuluvat niin sanottuihin soidensuojelun täydennysehdotuksen (SSTE) kohteisiin. Tällä hetkellä työn alla on useita laajojen alojen sopimuksia, joten todennäköisesti hankittavien suojelukohteiden määrä nousee yli 800 hehtaarin tänä vuonna. Soiden suojelu ja ennallistaminen vahvistaa suoluonnon monipuolisuutta, hillitsee ilmastonmuutosta ja parantaa vesistöjen tilaa. Jos olet kiinnostunut tarjoamaan omaa metsääsi suojeltavaksi, ota yhteyttä!  

Lue lisää:
Helmi-ohjelma (ym.fi) 

Jari Nykänen 
Ylitarkastaja 
Toteuttamisryhmä 
Luonnonsuojeluyksikkö 
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tukee yleishyödyllisiä investointeja maaseutuohjelman rahoituskaudella 2023-2027

Maaseudun yritys- ja hanketukien haku on alkanut Hyrrä-asiointipalvelussa

Maaseudun yritys- ja hanketuet rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta sekä kansallisista varoista. Uusi EU:n maaseuturahoituskauden toiminta on käynnistynyt vuoden 2023 alkupuolella. Maa- ja metsätalousministeriön kansallinen ohjelma on koko maaseuturahoituskauden 2023–2027 ohjelmaperustana. Muun muassa Etelä-Pohjanmaalla, on laadittu alueellinen suunnitelma, jonka perusteella tuetaan eri toimenpiteitä. Maaseudun yritys- ja hanketukia haetaan Hyrrä-asiointipalvelussa. Tarkastelen blogissani ELY-keskuksesta rahoitettavia yleishyödyllisten investointien tukimahdollisuuksia. Lisätietoja aiheesta löydät muun muassa Maaseutu.fi-sivustolta (maaseutu.fi) sekä Ruokaviraston verkkosivuilta (ruokavirasto.fi)

Alueelliset ELY-keskukset sekä paikalliset Leader-ryhmät valitsevat rahoitettavat kohteet ja neuvovat tukien hakemisessa. Tukien haku on jatkuvaa, mutta hakemukset ratkaistaan ELY-keskuksissa valintajaksoittain. ELY-keskusten valintajaksot on julkaistu ELY-keskusten verkkosivustolla sekä myös Ruokavirasto.fi -sivustolla. Ruokaviraston verkkosivuilla on myös lisätietoa yleishyödyllisten investointien tukien ehdoista ja valintakriteereistä, joilla rahoitettavat kohteet valitaan sekä Hyrrä -tietojärjestelmään liittyvää tietoa (ruokavirasto.fi).

Leader-ryhmien valintajaksoista ja valintakriteereistä on tietoa Leader-ryhmien omilla verkkosivuilla. Yksityisoikeudelliset (muun muassa yhdistykset) ja julkisoikeudelliset yhteisöt voivat hakea tukea ELY-keskuksilta ja Leader -ryhmiltä. Hakijoiden kannattaa ottaa ennen hakemuksen valmistelua tarvittaessa yhteyttä ELY-keskukseen tai Leader -ryhmään.

Uusi EU:n maaseuturahoituskauden toiminta on käynnistynyt vuoden 2023 alkupuolella.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen linjaukset yleishyödyllisten investointien tukemisen osalta

ELY-keskus on linjannut yleishyödyllisten investointien rahoittamisesta ja linjaukset on viety tiedoksi Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän kokoukseen kesäkuussa. Linjaukset (muun muassa hyväksyttävät toimenpiteet ja tukitasot) on esitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla (ely-keskus.fi).

Millaisia investointeja tuetaan?

ELY-keskuksesta tuetaan hanketuen asetuksen mahdollistamia investointeja. Tukikelpoisia hakijoita voivat olla yksityis- ja julkisoikeudelliset yhteisöt, kuten esimerkiksi yhdistykset. Tukea voi käyttää investointeihin, kuten koneiden, laitteiden ja välineiden hankkimiseen sekä rakentamisen kustannuksiin. Myös asukkaiden talkootyö on mahdollista näissä.

Tuettavat toimenpiteet:
-yleishyödylliset ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit
-investoinnit maaseudun toimintaympäristön kehittämiseksi
-laajakaistarakentamisen investoinnit

Yleishyödylliset investoinnit ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Investoinneissa tavoitellaan ilmastoneutraaliutta. Näillä investoinneilla luodaan ja parannetaan maaseudun energia- ja resurssitehokkuutta sekä turvallisuutta. Investoinnit voivat olla esimerkiksi uusiutuvia energialähteitä ja niiden käyttöä lisääviä investointeja sekä energiatehokkuutta ja energian säästöä lisääviä investointeja.

Investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon

Investoinnit edistävät ja parantavat vesiensuojelun tilannetta. Investoinneilla voidaan vahvistaa yhteistyötä ja verkostoitumista sekä kehittää uusia menetelmiä, työkaluja ja toimintatapoja pienten vesialueiden, rakennettujen vesiensuojelukosteikkojen ja muiden alueiden ja maaperän hoidossa ja kunnostamisessa.

Myös pienehköt vesistöjen kunnostamishankkeet voi olla tuen kohteena (Kuva: Tapio Sivula)

Investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Investoinnit parantavat maaseudun maisemanhoitoa, kylämaisemien ja luonnon monimuotoisuutta sekä ekosysteemipalveluja. Tuettavat kohteet lisäävät maaseutualueen vetovoimaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Yleishyödylliset investoinnit maaseudun toimintaympäristön kehittämiseen

Investoinnit parantavat alueen palveluja, turvallisuutta tai virkistysmahdollisuuksia. Tuetaan myös pienimuotoisia vesihuoltoinvestointeja. Maaseudun asumisviihtyvyyttä parantavia investointeja ovat esimerkiksi liikuntaan, vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyvät rakennushankkeet sekä esteettömyyttä ja turvallisuutta parantavat investoinnit.

Investointi voi olla esimerkiksi:
-kylätalon kunnostaminen
-asukkaiden harrastus- tai virkistysmahdollisuuksia parantava investointi
-pienimuotoinen vesihuoltohanke
-investointi, joka parantaa turvallisuutta tai esteettömyyttä.

Lisäksi vähämerkityksisenä tukena (de minimis -tuki) voidaan rahoittaa investointeja, jotka eivät täytä yleishyödyllisen investoinnin vaatimuksia, mutta tukevat maaseudun palvelujen säilymistä ja uusia tapoja järjestää palvelut. Lisätietoa: Investoinnit – Ruokavirasto (ruokavirasto.fi)

Harrastus- tai virkistysmahdollisuuksia parantava investointi voi olla tukikohteena (Kuva: Tapio Sivula)

Laajakaistahankkeet maaseutualueilla

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan laajakaistarakentamista maaseutualueilla. Tuetaan ns. kyläverkkoja; kyläverkolla tarkoitetaan tilaajayhteysverkon rakentamista tarvittavine yhteysverkkoineen kylään tai kyläryhmiin. Kyläverkkohankkeita rahoitetaan alueille, joille huippunopeita tietoliikenneyhteyksiä ei markkinaehtoisesti rakennu. (ruokavirasto.fi)

Tapio Sivula
kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Linkkejä tietolähteisiin: 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa maaseutuohjelman rahoituskauden 2023–2027 etenemisestä Etelä-Pohjanmaalla kerran kuukaudessa ilmestyvässä Uutisjyvät -uutiskirjeessä. Käy tilaamassa se omaan sähköpostiisi tämän tilauslinkin kautta.(keha.viestitys.fi) 
Uudistunut Maaseutu.fi -sivusto (maaseutu.fi)
Suomen CAP-suunnitelma maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sivulla (mmm.fi) 
Kohti kestävää kasvua -Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen alueellinen suunnitelma 2023–2023 (doria.fi)

Pohdintoja Kansainvälisenä kosteikkopäivänä

Kosteikot ovat maailmanlaajuisesti erittäin monimuotoinen elinympäristöjen ryhmä. Niitä yhdistävä tekijä kaikkialla on, että vähintään saappaat ovat tarpeen niillä kuljettaessa. Kosteikkojen luonteessa on valtavaa vaihtelua, aina trooppisten jokisuistojen mangrovesoista arktisiin polygonisoihin. Kosteikkojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle on kaikkialla suuri. Niillä on myös valtava merkitys vesi- ja hiilivarastoina.

Eurooppa kosteikkojen maanosa

Eurooppa on kosteikkojen kannalta merkittävä maanosa. Maanosan laajimmat kosteikot sijaitsevat alueilla, joita ei äkkiseltään tule ajatelleeksi nimittäin Vienanmeren etelä- ja itäpuolella, Arkangelissa ja Ääninen-järven eteläpuolella. Myös Skandinavia loistaa kosteikkojen runsaudella. Näillä alueilla kosteikot ovat enimmäkseen erilaisia soita. Kuitenkin Barentsinmeren rannoilla vuoroveden vaihtelu luo omanlaisiaan arktisia kosteikkoympäristöjä. Satelliittikuvia katsellessa voi löytää mielenkiintoisia, Barentsinmereen laskevien suurten jokien tulvimiseen liittyviä, kosteikkoja. Mitä etelämmäs Euroopassa siirrytään, sitä vähäisemmiksi käy kosteikkojen määrä. Toki sieltäkin löytyy erittäin merkittäviä kosteikkoja, kuten Volgan suisto Mustallamerellä ja erikoinen Syvashin suolajärvisysteemi. Länsi-Euroopassa runsassateisilla alueilla (esim. Skotlanti ja Färsaaret) esiintyy maaston peittäviä ja sen mukaisesti nimensä saaneita peittosoita. Vuorovesirannat, kuten Alankomaiden Waddenzee, sekä suurten jokien suistot, ovat myös läntisen Euroopan merkittäviä kosteikkoja.

Eteläpohjaista kosteikkoluontoa tyypillisimmillään. Keidassuo Suupohjassa.

Entäpä sitten omat, kotoiset kosteikkomme?

Suomi on soiden maa, mahtaako saanut osan nimestäänkin siitä (totuus lienee, että ei ole). Tyypillisimpiä kosteikkojamme ovat suot, jotka peittävät Suomen kamarasta noin 100 000 neliökilometriä eli lähes kolmanneksen. Etelä- ja Länsi-Suomessa esiintyvät keidassuot muuttuvat pohjoista ja itää kohden aapasoiksi, jotka puolestaan muuttuvat käsivarressa ja päälaen pohjoisosissa palsasoiksi.

Ihmisen toiminta vaikuttaa kosteikkoihin

Valitettavasti ihmiskunta on kohdellut kosteikkoja kovin kaltoin, eikä Suomikaan erotu edukseen. Kosteikkoja on kautta maailman kuivattu mitä moninaisimpia tarkoituksia varten ja niiden luonnetta on muuteltu laajalla keinovalikoimalla. Kasvava väestö on tarvinnut käyttöönsä myös kosteikot, jotka ovat olleet kehityksen esteinä tai sen mahdollistajina. Suomen kasvavan väestön ruokkimiseksi raivattiin pelloiksi 1600-luvulta alkaen tuhansia neliökilometrejä soita. 1900-luvulla soidemme käyttö lisääntyi tavattomasti, kun metsätalouskäyttöön kuivattiin ojittamalla suunnilleen puolet eli noin 50 000 neliökilometriä soita. Tämä on eniten maailmassa. Kasvava energiantarve toisen maailmansodan jälkeen on hävittänyt altaiden alta soita, ja 1970-luvun alun energiakriisin seurauksena taasen on turvetuotantoon otettu noin 500 neliökilometriä suoluonnostamme. Jos ajatellaan kaatopaikkoja eri kaupungeissa, ovat ne usein soita: Stormossen, Ämmässuo, Isosuo, Kiimassuo, Kontiosuo ja niin edelleen.

Kuoriutuuko ihmiskunnasta vielä kosteikkojen pelastaja?

Mikä on kosteikkojen tulevaisuus ja mitä on tehtävissä niiden palauttamiseksi?

Globaalisti ajatellen suuria uhkakuvia leijuu edelleen kosteikkojen yllä. Uhkakuvista ilmastonmuutos ja edelleen kasvavan väestön tarpeet mahtavat olla suurimpia. Kosteikot voivat lopulta muodostua kriittisiksi ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Niiden vettä puhdistavaa vaikutusta ja toimimista hiilivarastoina ei voi millään korvata. Omalta osaltamme voisimme Suomessa toimia kosteikkojen palauttamiseksi. Konkreettinen toimi myönteisen kehityskulun käyntiin polkaisemiseksi voisi olla metsätaloudellisesti vajaatuottoisten ojitettujen soiden systemaattinen ennallistaminen. Suunnittelua ja toteutusta voisi tehdä esimerkiksi valuma-aluetasolla. Globaali ajattelutapa ja paikallistasolla tapahtuva käytännön toiminta voisivat olla avaimia kosteikkojen palauttamiseksi. Suomella voisi olla hyvät edellytykset toimia niiden kunnostamisen edelläkävijänä, mikä voisi olla kunnostamisen ensi askel myös laajemmin.

Yli puolet kosteikkojen luontotyypeistä on uhanalaisia, kuten ruoho- ja heinäkorpi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toimii jo nyt monenlaisten kosteikkojen kunnostamisen edistäjänä, mutta kunnostustarpeen valtaisan mittakaavan vuoksi tehtävää riittää vielä pitkäksi aikaa. Kunnostustoiminnan laajentamistarve on myös ilmeinen.

Olli Autio
Lintuvesikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kansainvälisestä yhteistyöstä voimaa oman alueen kehittämiseen

Tiesitkö, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työn jäljet eivät ulotu vain lähimaakuntiin, vaan rajojen yli lähialueille ja kauaskin Eurooppaan. Kansainvälisen yhteistyön edut on ymmärretty hallinnonaloilla jo vuosikymmeniä sitten. Harvoin ongelmat ja haasteet ovat niin paikallisia, ettei vastaavasta olisi kokemusta muuallakin. Yksin ei kannata murehtia viranomaistyössäkään.

ELY-keskuksella on nimensä mukaisesti kolme vastuualuetta, elinkeino-, liikenne ja ympäristövastuualueet, ja kaikilla näillä kansainväliset yhteydet ja yhteistyö ovat lähes tulkoon välttämättömiä alueellisten kehittämistehtävien hoidossa. Työstä saadaan eväitä asiantuntijoiden päivittäisiin tehtäviin; neuvonta- tai valvontatyöhön, toimenpiteiden suunnitteluun ja rahoituksen myöntämiseen.

Copyright Nordisk Råd og Nordisk

Edunvalvontaa

Yhteistyö ei ole vain ilon pitoa, vaan meillä on yhteisiä haasteita ratkaistavana. Useimmat toimijat törmäävät seuraaviin kysymyksiin alueesta tai maasta riippumatta:

• Kenen intressi? Kuka maksaa? Kuka koordinoi?
• Kuinka saada sidosryhmät ajoissa mukaan?
• Kuinka kilpailevat tavoitteet yhteensovitetaan?

Yhteistyön kautta pääsemme hyödyntämään toisten kokemuksia ja jakamaan omaa osaamistamme. Parhaassa tapauksessa saamme konkreettisia resursseja alueemme kehitykseen. Vuosien kuluessa olemme saaneet nostaa esiin omia näkemyksiämme, lisäten samalla alueemme tunnettuutta. Laajempi yhteistyö, verkostot ja hankkeet eivät ole vain mukava lisä virkamiehen arkeen, vaan ennemminkin edellytys onnistumisille. Yhteisellä keskustelulla saamme hyväksyntää tarpeille ja toimenpiteille.

Riskien ehkäisyä

Keskustelua käydään erilaisten verkostojen kautta. Liikennepuolella ollaan aktiivisia Nordisk vägforumin työryhmissä (nvfnorden.org) ja ympäristöpuolella esimerkiksi vesienhoidon asiantuntijat tapasivat tänä syksynä Nordic water framework directive -konferensissa (vatn.is). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on myös, ainoana ELY-keskuksista, jäsen Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristö- ja taloustyöryhmässä (norden.org). Muu kansainvälinen yhteistyö ympäristöpuolella on kattanut lukuisia EU-hankkeita mm. LIFE- ja Interreg-ohjelmien kautta, joilla edistetään vesien ja ympäristön hyvää tilaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut koordinoimassa useita näistä ja uusia hankkeita käynnistyy myös tulevana vuonna.

Nedskräpning i fjällmiljö. Nordland Norge. Copyright Nordisk Råd og Nordisk

Ympäristövastuualueella on tehty viime aikoina uusia avauksia kansainvälisyyteen; tarkoitus on syventää Pohjanmaan ja Västerbottenin välistä suoraa viranomaisyhteistyötä. Esimerkiksi ympäristöriskeihin ja onnettomuuksiin liittyvä tiedonvaihto, yhteinen edunvalvonta merialueeseen liittyen, ilmastokysymykset sekä luonnonvarojen hyödyntäminen ovat aiheita, joissa yhteistyölle on selkeä tarve.

Globaalit muutokset eivät ohita meitä. Meidän on selvittävä energiantuotannon, teollisuuden ja liikennejärjestelmien murrosten läpi. Meillä on tehtävänä sekä ilmastonmuutoksen hillintä että sopeutuminen, ja meidän on edistettävä luonnon monimuotoisuutta ja kestävää vesien käyttöä, kuten Y-vastuualueen johtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys muistutti taannoin Y-vastuualueen päivässä. Pohjalaismaakunnat eivät pärjää yksin, vaan omavaraisuutta ja huoltovarmuutta kehitetään ottamalla vastuuta yhteisistä haasteista.

Yhteisiä suuntaviivoja EU:sta

ELY-keskuksen elinkeinovastuualueen tehtäviin kuuluvat mm. maaseutuasiat, työllisyys ja yrityspalvelut. EU:n maatalouspolitiikan kehitystä seurataan tiiviisti. EU toimii rahoittajana, paitsi erilaisten tukien muodossa, myös erilaisten hankkeiden kautta. Yhteistyön mukana meillä on käynyt kansainvälisiä vieraita, jotka ovat päässeet tutustumaan meidän toimintatapoihimme. Huolimatta yhteisistä suuntaviivoista, käytännön toiminta eri maissa on järjestetty hyvin eri tavoin.

EU:n tarjoamat verkostot ja rahoitusmahdollisuudet ja esimerkiksi edistämistoimet työvoiman liikkumiseen ovat tärkeä osa toimintaa koko elinkeinopuolella. Myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvät tehtävät kuuluvat vastuualueelle. Yrityspalvelukeskus (ely-keskus.fi) aktivoi ja rahoittaa yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Lisäksi yrityspalvelukeskuksesta käsin hoidetaan alueellista Team Finland -koordinointia. Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto, joka auttaa yrityksiä kehittämään ja edistämään vientitoimintaa.

Näköala laajenee

Kansainvälistyminen on tuonut meille uutta osaamista. Meiltä löytyy asiantuntijoita, jos esimerkiksi tarvitset työkaluja yrityksen kansainvälistymiseen (etelapohjanmaanely.wordpress.com) tai haluat saada selvyyttä maatalouden EU-tukikoukeroihin (etelapohjanmaanely.wordpress.com) tai haluat vaikka torjua vieraslajeja (ely-keskus.fi).

Kansainväliset yhteydet tarjoavat näköalaa asioihin ja avartunut maailma tuo kykyä toimia uusissa tilanteissa!

Mari Lappalainen
hankekoordinaattori ja ilmastoasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Luonnonmukainen vesirakentaminen ja kaksitasouomat harjoittelijatyönä

Tietoisuutta kaksitasouomista on tänä kesänä edistetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella harjoittelijatyönä. Kaksitasouomat ovat yksi luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmistä, ja harjoittelussa on keskitytty juuri maatalousalueiden luonnonmukaiseen vesienhallintaan.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen maatalousalueilla, ravinnehuuhtoumat ja ilmastonmuutos lisääntyvine sateineen luovat tarvetta kehittää peltojen kuivatusmenetelmiä. Tehostunut maatalous vaatii myös tehokkaita, ympäristöystävällisiä ja kestäviä kuivatusmenetelmiä.

Pelloilta huuhtoutuu veden mukana kiintoainesta ja ravinteita, jotka vesistöjen lisäksi aiheuttavat haittaa myös uomien vedenjohtokyvylle kiintoaineen kasautuessa. Perinteisten valtaojien tiheät huoltotoimenpiteet vievät viljelijän aikaa ja rahaa. On kustannustehokkaampaa laittaa kerralla uoma kuntoon, jolloin jatkuvat huoltotoimenpiteet ja raskaat kaivut vähenevät.

Luonnonmukainen uoma ja perinteinen uoma. ©Ville Heimala

Kaksitasouoma pähkinänkuoressa

Kaksitasouomien avulla voidaan vähentää ravinnehuuhtoumaa vesistöihin sekä parantaa tulvahallintaa ja luonnon monimuotoisuutta. Kaksitasouoma on nimensä mukaisesti poikkileikkaukseltaan kahteen tasoon rakennettu uoma, joka koostuu alivesiuomasta ja tulvatasanteesta. Tulvatasanne voidaan kaivaa yhdelle tai molemmille puolille uomaa.

Kaksitasouoman toteutusvaihtoehdot ja perinteinen perattu uoma. Muokattu lähteestä: (vesitalous.fi), lehti 6/2015: sivu 28.

Alivesiuomassa on kohtuullinen veden korkeus ja virtaus ympäri vuoden, mikä tarjoaa elinympäristön virtavesieliöille, kuten ravuille ja vaelluskaloille. Kasvittuneella tulvatasanteella on tärkeä tehtävä kiintoaineksen ja ravinteiden kerääjänä. Tulvatilanteissa vesi pääsee hallitusti nousemaan tulvatasanteelle, jolloin myös veden virtaus hidastuu. Hidastuneen virtauksen ansiosta veden sisältämällä kiintoaineksella on aikaa laskeutua ja ajan myötä sedimentoitua tasanteelle. Ravinteita sedimentoituu siis kiintoaineksen mukana tasanteelle ja osa sitoutuu tulvatasanteen kasvillisuuteen, jota säännöllisesti niitetään. Kompostoimalla niitetty kasvillisuus saadaan ravinteet uudelleen kiertoon.

Harjoittelu ELY-keskuksella

Kolmen kuukauden harjoitteluun kuului ennen kaikkea itsensä perehdyttäminen asiantuntevaksi kaksitasouomista ja luonnonmukaisesta vesirakentamisesta. Paljon opin, mutta paljon jäi myös opittavaa. Kesän aikana järjestimme tietoisku kaksitasouomista -tilaisuuden, jonka tallenteet löytyvät vesi.fi -sivustolta. Tilaisuudessa Pasi Valkama (SYKE) kertoi kaksitasouomien perustamisesta ja hoidosta sekä viljelijäkokemuksesta kertoi Mats Willner (ELY). Lisäksi pääsin kirjoittamaan uutisjyvä-julkaisun, esitteen kaksitasouomista maatalousympäristössä ja kaivutyöohjeen.

Harjoittelu on ollut erittäin opettavainen ja tietoa on kertynyt valtavasti. Viestintä ELY-keskuksen asiantuntijoiden välillä on sujuvaa ja tietoa jaetaan monipuolisesti. Parasta ELY-keskuksella on se, että harjoittelijat otetaan vastaan kollegoina – heti ensimmäisestä päivästä lähtien pääsi mukaan porukkaan, eikä kysymysten kanssa tarvinnut jäädä yksin!

Evijärven Mansikkapellon kaksitasouoma 15.6.2022 kuvattuna. Kesällä 2022 tulvatasanteelle istutettiin kaivun jälkeen kasvillisuuspaakkuja viereiseltä pellolta ja välit kylvettiin heinän siemenillä.

Mikäli kiinnostuksesi heräsi ja haluat oppia lisää luonnonmukaisesta vesirakentamisesta ja kaksitasouomista, tutustu aiempien linkkien lisäksi Suomen ympäristökeskuksen Valumavesi -hankkeeseen, jonne on koottu muun muassa ohjeistuksia kaksitasouoman rakentamiseen ja mitoitukseen liittyen.

Minna Raudaskoski
Harjoittelija
Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus