“Mikkelistä päre pihtiin, tutti rukkiin, kaali kuppiin, akat pirttiin ja nauriit kuoppaan”.

Syysilmoitus pakollinen toimenpide

Jos tuo vanhan kansan käyttämä sanonta syksyn askareista päivitettäisiin tähän päivään, tulisi loppuun varmaan sanat – ja ukko syysilmoitusta tekemään.

Nimittäin nyt keväällä alkaneella uudella EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella syysilmoitus koskettaa lähes kaikkia peltoalatukien hakijoita.  Tämä pakollinen toimenpide tulee ehdollisuuden kautta, joka korvaa entiset täydentävät ehdot ja viherryttämistuen. Aikaisemminhan syysilmoitus koski vain niitä ympäristötukea hakeneita viljelijöitä, jotka sitoutuivat peltojen talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, lietelannan sijoittamiseen tai ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämiseen.

Kasvipeitteisyys suojelee maaperää ravinteiden huuhtoumilta ja vähentää maan eroosiota.

Syysilmoituskin tehdään Vipu-palvelussa

Syysilmoitus tehdään loppusyksystä Vipu-palvelussa. Peltoalatukien hakijoille näkyy talviaikaisen kasvipeitteen välilehti. Välilehdeltä avautuvaan lohkolistaan tuenhakijan on ilmoitettava jokin kasvipeitteisyyslaji peruslohkon koko alalle, mutta myös muokatut alat on ilmoitettava. Ohjelma laskee sitten automaattisesti ne alat, joilla ehdollisuuden vähimmäismaanpeitteen vaatimus täyttyy. Tämän alanhan on oltava vähintään 33 prosenttia tukihakuvuonna hallinnassa olevan pellon ja pysyvien kasvien alasta.

Vipussa peruslohkolle ilmoitetaan:

• aito kasvipeite
• sänki
• kasvijäte (vain tietyt kasvit)
• kevennetty muokkaus
• muokattu / kasvipeitteetön

Ekojärjestelmän kasvipeitteisyys

Mikäli tuenhakija on hakenut kevään tukihaussa korvausta ekojärjestelmän kasvipeitteisyydestä, ilmoitetaan myös ne talven yli säilytettävät lohkot ja alat samalla Vipun välilehdellä, kuin ehdollisuuden kasvipeitteisyys. Samalla peruslohkolla voi siis olla useampaa eri kasvipeitteisyyslajia; pakollista ehdollisuuden alaa ja vapaaehtoista ekojärjestelmän alaa. Ekojärjestelmän talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä maksetaan tukea sille alalle, joka on kasvipeitteistä tai sängellä. Vipu osaa tulkita erilleen ne alat, joille voi saada ekojärjestelmän kasvipeitteisyyskorvauksen.

Karttapiirrokset

Kiertotalouden edistämisessä uutta aikaisempaan on niiden alojen piirtäminen kartalle, mihin orgaanista lantaa on levitetty. Edelleen on ilmoitettava; mitä on levitetty, mikä määrä, levityspäivä, nestemäisten aineiden levityskalusto, kuiva-aine % ja lisättävä tarvittavat liitteet. Tuen saamisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että on muistanut kevään tukihaussa hakea tukea kiertotalouden edistämisestä. Ilman tuota kevään rastia, on harmitus luokkaa suuri, sillä yksistään syysilmoituksen teko ei riitä eurojen kotiuttamiseen. Mikäli tuki on jäänyt keväällä hakematta, ei Vipussa tule näkyviin välilehteä kiertotalouden edistämisen valintoihin, vaikka kuinka epätoivoisesti hiirtä klikkalisi.

Samalla tapaa keväällä valumavesien hallinnan tukea hakeneille näkyy Vipussa välilehti, jossa hakija ilmoittaa, onko kyseessä säätösalaojitus, vaiko altakastelu tai kuivatusvesien kierrätysmenetelmä. Ne alat, joissa toimenpidettä toteutetaan, piirretään vakaalla kädellä ja suurella tarkkuudella vastaavaan kohtaan peruslohkolle. Piirrosta ei tokikaan tarvitse tehdä, mikäli toimenpide on koko peruslohkon alalla.

Kartalle piirretään tarvittaessa eri toimenpiteiden toteutusalat.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö

Uutta syysilmoituksessa on kasvukaudella käytettyjen kasvinsuojeluaineiden ilmoittaminen. Ilmoitusvelvollisuus on kahdessa eri tapauksessa. Niiden luomutilojen, jotka käyttävät luonnonmukaisessa viljelyssä hyväksyttäviä torjunta-aineita. Hyväksytyt torjunta-aineet löytyvät Ruokaviraston sivuilta pdf listauksena alla olevasta linkistä. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/luomukasvit/Luomun-tuotantopanokset/kasvinsuojelu/ (Ruokavirasto)

Myös puutarhakasvien vaihtoehtoisen kasvinsuojelun toimenpiteen valinneiden puutarhatilojen on Vipussa kirjattava käytetyn aineen nimi ja käyttöpäivä niille kasvulohkoille, joihin kyseisiä torjunta-aineita on käytetty. Aloja ei kuitenkaan tarvitse piirtää kartalle.

Lintupellot

Tuenhakija, joka on kevään peltotukien haussa ilmoittanut toteuttavansa kurkien, hanhien tai joutsenten levähdys- ja ruokailupaikoiksi lintupellot toimenpidettä, on tuen saamiseksi nyt syysilmoituksessa piirrettävä vahingoittuneet alat kartalle. Lisäksi on liitettävä Vipu-palvelussa otettuja kuvia mahdollisesta lintujen parveilemisesta, sekä niiden aiheuttamista vaurioista. Ilmoitettava vaurioitunut ala voi olla pienempi kuin peltotukien haussa ilmoitettu peruslohkojen ala, vähintään kuitenkin 0,05 ha.

Keväällä tehty peltoalatukien hakemus sinetöidään hyvin tehdyllä syysilmoituksella. Se varmistaa osaltaan tukien maksun ajallaan täysimääräisinä.

Pekka Tuomisto
ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mikä on viljelijän tukihaun tärkein hetki?

Ennen vastaus oli helppo – se että sai oikein täytetyn hakemuksen palautettua ajallaan. Uuteen tukikauteen lähdettäessä tärkeitä hetkiä on tullut lisää. Enää ei riitä, että on saanut pellot asiallisesti kasvamaan ja parhaalla ammattitaidolla varmistanut hyvän sadon muodostumisen. Nyt täytyy saada vielä satelliititkin tyytyväisiksi. Tämän kirjoituksen ilmestyessä osa viljelijöistä on saattanut saada tekstiviestillä ilmoituksen – kehotuksen toimittaa lisätietoa maataloustoiminnasta. Kyseiseen pyyntöön pitää reagoida. Seuraus siihen, ettei tee mitään tuntuu jopa kohtuuttomalta.

Uuteen tukikauteen lähdettäessä uusia huomioitavia tekijöitä on tullut lisää.

Maataloustoimien todentaminen Vipu-mobiilissa

Keväällä tukihaun yhteydessä kerrottiin sovelluksesta nimeltä Vipu-mobiili, joka viljelijällä tulisi olla tavalla tai toisella käytettävissään. Tätä sovellusta käyttäen tulee lähettää kuva pyydetyltä lohkolta. Kuvalla tulisi näyttää toteen maataloustoiminta kyseisellä lohkolla.

Kuvapyyntö saattaa johtua nurmilohkolla esimerkiksi siitä, ettei sadonkorjuu tai laiduntaminen ole ollut satelliittikuvista tulkittavissa. Kesantolohkon niitto voi olla vielä tekemättä – niittoaikaahan on elokuun loppuun saakka. Edes minä tarkastajana en vielä tiedä voiko kuvauspyyntö koskea jopa avokesannoksi ilmoitettua lohkoa, jossa kuvalta on tulkittu vihreä kasvusto. Niittovelvoite (tai vaihtoehtoisesti rikkatorjunta) siis koskee myös avokesantoa, jos rikkakasvusto muuten ottaa vallan.

Viljalohkoa tai muuta tuotantokasvia voi koskea kuvauspyyntö, jos kasvuston kehitys ei kuivuudesta tai kasvinsuojelun ajoituksen epäonnistumisesta johtuen ole ollut oikeaksi tulkittavissa. Tällöin lohkolta otettu kuva, jossa kylvörivit näkyvät, on todiste maataloustoiminnasta. Myös suorakylvetyiltä lohkoilta voi tulla kuvapyyntöjä, mikäli muokkausjälki on jäänyt kovin kevyeksi.

Vipu-mobiilissa lähetettävällä kuvalla tulee todentaa pyydetyn lohkon maataloustoimet.

Mitä tehdä kuvauspyynnön saatua?

Paras vaihtoehto on siis ottaa kuva jo tehdystä työstä. Tai esimerkiksi niittää lohko, jos se on vielä suorittamatta ja sitten ottaa kuva lohkosta. Muistakaa kuitenkin, että kuvan todisteeksi voi ottaa vain Vipu-mobiilissa ja se tulee ottaa elokuun aikana. Myöhemmin tai muulla välineellä otetut kuvat eivät kelpaa. Mikäli jostain syystä maataloustoimintaa ei lohkolla saada tehdyksi, voi ja kannattaa lohkon tuet perua. Tällöin tuki jää maksamatta vain kyseisen lohkon osalta.

Selkeästi huonoin vaihtoehto on olla tekemättä mitään. Jättämällä kuvauspyyntö huomioimatta ja tuet perumatta aiheutuu nimittäin niitä niin kutsuttuja sanktioita, jolloin menettää tukea myös sellaisen alan osalta, joka muuten olisi tukikelpoista.

Tämä on maataloustukiasian uutta normaalia ja sen kanssa on vain yritettävä pärjätä. Me tarkastajat olemme pyrkineet edesauttamaan järjestelmän toimintaa jo koko kevään ja alkukesän ajan. Olemme kiertäneet maakunnassa ennalta määrätyillä lohkoilla havainnoimassa viljelyvaiheita. Samat lohkot on käyty viikon välein katsomassa ja kirjaamassa järjestelmään mikä kulloinkin oli kevättöiden etenemisen tilanne.

Tarkoitus on ollut varmistaa, että tietokoneohjelmat oppisivat tulkitsemaan oikein satelliittikuvista kynnöt, äkeen jäljet, kylvöt ja orastumiset sekä toisaalta kesantojen niitot tai nurmen korjuun. Toki me kaikki tiedämme, että peltoja on kesän jäljiltä kaiken näköisiä ja varmasti niitä kuvauspyyntöjäkin tulee.

Maataloustoimien osoittamista varten otettavan kuvan voi ottaa vain Vipu-mobiilissa ja se tulee ottaa elokuun aikana.

Satelliittivalvonta uutena valvontamuotona

Alkukesällä meille tuli satojen lohkojen listaus pelloista, joiden osalta piti varmistaa peruslohkon ja kasvulohkojaon oikeellisuus. Onneksi suurin osa oli aiheettomia -lähinnä varjostumia metsän reunoissa. Asian selvittämiseksi riitti tutustuminen aikaisempiin ilmakuviin eikä maastoon tarvinnut lähteä.

Kokonaan erilainen ja uusi tehtävä meille on tullut satelliittivalvontaan liittyen. Viralliselta nimeltä puhutaan satelliittivalvonnan laadunvarmennuksesta, mutta viljelijöille soittaessani olen esittänyt, että meidän pitää kiertää katsomassa ymmärtääkö satelliitti mistään mitään.

Toki sekin on valvontaa ja asiaan pitää puuttua, jos käyntien yhteydessä huomataan, ettei hakemus ja tilanne lohkolla vastaa toisiaan. Hyvää on se, että tarvittaessa viljelijää kehotetaan muuttamaan hakemusta, eikä tällöin tule muita seuraamuksia.

Uutta opiskellessa syksyisin terveisin,

Ari Perämäki
tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

“Olen asiakkaalle toinen ihminen, en virkamies”

 ”Kuuntelen asiakasta ja hänen ongelmaansa, puhun ystävällisesti, koitan luoda rennon ilmapiirin, pyrin ratkaisemaan ongelman ja ohjaamaan eteenpäin.” 

 ”Puhun ystävällisesti, kuuntelen tarkkaan asiakasta. Pyrin hoitaman hänen asiansa mahdollisimman nopeasti. Pyrin antamaan selkeitä ohjeita ja neuvoja.” 

”Olen asiakkaalle toinen ihminen, en virkamies…” 

Siinä vastauksia, kun kysyin työyhteisössämme, miten asiantuntijamme tekevät asiakkaalle erityisen hyvän asiakaskokemuksen.  

Vastauksissa yhdistyy hyvän asiakaskokemuksen perusasiat: kuuntelu, ystävällisyys, nopeus, eteenpäin ohjaus, ihminen ihmiselle.  

Myös julkisissa organisaatioissa on alettu puhumaan asiakaskokemuksesta. Niin meilläkin. Asiakaskokemus on otettu ELY-keskuksissa keskiöön toiminnan kehittämisessä ja asiakkuusstrategiassamme.  

Digitaalinen palvelukokemus  

ELY-keskuksia koskettava massiivinen digikehitysohjelma pyrkii monin eri keinoin tekemään asiakkaan asioinnista helppoa ja sujuvaa. Eli pyrkimys on entistä parempaan asiakaskokemukseen. Digikehittämisessä tulossa on ainakin asiakaskokemuksen mittaamisen parantamista, asiakastiedon kehittämistä ja monen monta muuta asiakkaan digitaaliseen palvelupolkuun liittyvää asiaa.  

Tähän väliin vielä muutama kommentti asiantuntijoiltamme: 

”En puhu liian virallisesti” 

”Puhun asiakkaan kieltä: en virkakieltä, enkä käytä meidän lyhenteitä.”

”Käyn läpi lopuksi yhteenvedon ja tiedustelen, onko hän / minä ymmärtänyt asian.”

”Hoidan asian niin nopeasti, kuin mahdollista.”

  

Tällä viikolla perjantaina julkaisemme palvelutyytyväisyyskyselymme tulokset. Ne koskettavat pientä osaa ELY-keskuksen palveluita, mutta jokainen palaute on kultaakin kalliimpi. Se palaute on juuri sen yksittäisen asiakkaan palaute omasta palvelukokemuksesta. Palautteet ovat mukavaa luettavaa. Ystävällisyys, auttamisen halu ja asiantuntijuus korostuvat palautteissa. Toki kehittämiskohteina nähtiin mm. sähköiset järjestelmät ja ohjeiden epäselvyys.  

Mitattavien palveluidemme kokonaiskeskiarvo huitelee kuitenkin edelleen yli 4,5 (asteikko 1-5)   

”Ystävällinen palvelu, neuvonta ja auttaminen aina tarvittaessa, huolehtiminen siitä että asiakas ymmärtää tehdyt päätökset riittävin perusteluin (päätöksen lopputuloksesta huolimatta) ja myös palautteen käsittely asian mukaisesti ymmärrettävällä tavalla.” -Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntija- 

Voisin todeta, että asiantuntijoillamme on sydän paikallaan – ihmiseltä ihmiselle.   

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) toteuttavat vuosittain palvelutyytyväisyyskyselyn, joka on suunnattu ELY-keskusten rahoitus-, maksatus-, lupa- ja valvontapalveluja käyttäville asiakkaille. Tulokset uutisoidaan perjantaina 21.4.2023. Kokonaistyytyväisyys on edelleen pysynyt hyvällä tasolla.  

Soile Kauttio 
Kehittämisasiantuntija, asiakkuusvastaava 
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus  

Mitä on eläinvalvonta?

Yritän tässä blogissa avata hieman maataloustukien valvontaa eläinvalvojan näkökulmasta. Valvontaa suoritetaan, koska se on edellytys EU-tukien maksamiselle. Valvonnalla myös varmistetaan, että tukiehtoja noudatetaan oikein. Lisäksi sillä pyritään takaamaan viljelijöiden oikeusturva ja tasapuolinen kohtelu hallinnossa.  

Moni on kuullut erilaisia tarinoita eläin- ja peltotukien tarkastuksista eli valvonnoista. Eläinvalvonta tapahtumana kuulostaa monen korvaan ainoastaan eläinten korvamerkkien tarkistelulta, vaikka todellisuudessa toimenkuvaan kuuluu monta muutakin asiaa. Tarkastettavien asioiden laajuus riippuu siitä, mitä kaikkia eri tukimuotoja eläintenpitäjä on hakenut.  

Riippumatta siitä, mitä tukia eläintenpitäjä on hakenut, jokaisella valvontakerralla laskemme eläimet ja tarkistamme korvamerkkien täsmäävyyden tilan pitämään eläinrekisteriin. Merkinnät eläinten pitopaikasta, syntymät, kuolemat ja siirrot tulee olla kirjanpidossa vaatimusten mukaisesti. Tarkastelemme myös eläinten yleistä hyvinvointia ja tuotantotiloja, vaikka tilalla ei olisi haettukaan parempaan eläinten hoitoon ja pitoon maksettavia tukia. Mikäli tila on hakenut eläinten hyvinvointikorvausta, haetuista toimenpiteistä riippuen tarkastamme, että tilalla on säädöksien kokoiset karsinat, riittävästi juomapisteitä, eläinten puhtauden ja että kuivitusta on runsaasti yms. Mikäli näissä asioissa huomataan puutteita, keskustelemme niistä viljelijän kanssa. 

Eläinten hyvinvointiin liittyvissä puutteissa, meillä on ilmoittamisvastuu muille viranomaisille, kuten läänin- ja kunnaneläinlääkärille.  

ELY-keskuksen tekemä eläinvalvonta on myös eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvontaa. Tällä pyritään pääosin pitämään elintarviketurvallisuudesta huolta.  

Eläinvalvontaa Etelä-Pohjanmaalla

Eläinvalvonnassa työviikko koostuu toimisto- ja valvontapäivistä. Maanantait ollaan pääsääntöisesti toimistolla valmistelemassa tulevia valvottavia tiloja. Toimistolla tulostellaan tarvittavat paperit mm. valvontapöytäkirjat, eläinluettelo ja eläintenpitorekisteri. Vaikka tallennammekin paljon maastossa sähköisesti suoraan sovellukseen, on silti hyvä olla varalla paperit mukana.

Pademiasta johtuvana poikkeusaikana valvonnoista soitetaan etukäteen tilalle ja sovitaan yhdessä tapaaminen. Kuitenkin niin, että valvonta tulee suorittaa seuraavan 48 tunnin kuluessa ilmoituksesta. Normaalina aikana valvonnat suoritetaan ennalta ilmoittamatta.

Loppuviikko, eli tiistaista-perjantaihin, kierretään pääsääntöisesti tiloja. Valtaosa valvottavista tiloista on nautatiloja. Teemme valvontaa myös sika-, siipikarja- lammas- ja vuohitiloille.

Tilat ottavat useimmiten meidät vastaan hyvin ja siellä tiedetään, että valvonta kuuluu asiaan. Tässä työssä parasta on erilaisten ihmisten kanssa toimiminen, puhtaat ja terveet eläimet, sekä tunne siitä, että tilallinen on tyytyväinen ja helpottunut käynnin jälkeen.

Hannu Koskela
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesilain valvonta maksulliseksi?

Vesilain mukaisia valvontaviranomaisia ovat ELY-keskus valtion viranomaisena sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvovat molemmat vesilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Viranomaisten toimivalta on näin ollen rinnakkainen. Poikkeuksena tästä ovat ELY-keskukselle lain mukaan tehtävät ennakkoilmoitukset eräistä vesitaloushankkeista, kuten esimerkiksi muusta kuin vähäisestä ojituksista ja ruoppauksista tehtävät ilmoitukset sekä tietyt kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvat ojitusasiat.

Valvonnan maksullisuutta on pidetty yhtenä keinona lisätä valvonnan tehokkuutta, yhdenmukaistaa valvontatoimia sekä ylläpitää ja parantaa valtion ja kuntien valvontaviranomaisten toimintamahdollisuuksia. Ympäristönsuojelulakiin säännökset valvonnan maksullisuudesta sisällytettiin syyskuussa 2015. Samalla ympäristönsuojelulakiin kirjattiin mm. riskinarviointiin perustuvan suunnitelmallisen valvonnan periaatteet. Valtion valvontaviranomaisen harjoittama valvonta onkin ympäristönsuojelulaissa säädetty laajasti maksulliseksi niin, että se kattaa suunnitelmallisen, rikkomusepäilyjen ja hallintopakon käyttöön liittyvän valvonnan.

Eduskunta edellytti vesilainsäädännön uudistamista koskevassa vastauksessaan, että hallitus ryhtyy selvittämään/tekee selvityksen valvontamaksun käyttöönottamista myös vesilain valvontatehtävissä. Valvontamaksun soveltuvuutta on tarkasteltu missä erityisesti ilmoitusperusteiseen ennakkovalvontaan, mutta myös jälkivalvontaan, kuten luvissa määrättyjen vuosittaisten raporttien tarkistamiseen ja muihin säännöllisesti ilmoitettavien tietojen käsittelyyn. Selvityksessä on tarkasteltu myös maksun soveltumista esimerkiksi vesitalouslupien määräaikaistarkastuksiin. Ympäristönsuojelulakiin kirjattuja valvonnan maksullisuusperusteita on hyödynnetty selvitystä tehtäessä.

Vesitalousasioiden tarkkaa määrää Suomessa on vaikeaa arvioida rekisteröintijärjestelmän puuttuessa. Vesilain valvonnan nykytilaa onkin selvitetty ELY-keskusten valvontaviranomaisille tehdyn kyselyn sekä haastattelujen avulla sekä saatavilla olevien ohjeiden ja muiden selvitysten hyödyntämisellä. Vesilain mukaisia valvontakohteita on Suomessa arviolta noin 2 000. Lisäksi jälkivalvottaviin kuuluu noin 4 500 patoa ja satoja muita rakennelmia. Vesilain mukaisia ilmoituksia käsitellään ELY-keskuksissa vuosittain noin 2 500 ja vesilain mukaisia lausuntoja annetaan noin 1 500. Tarkastuksia ja ojitustoimituksia tehdään edellä mainittuihin lukuihin nähden vain vähän.  

Selvityksessä on lisäksi esitetty arviota siitä, miten valvonnasta perittävä maksu tulisi vaikuttamaan valvonnan resurssitarpeisiin ja valvonnan tehostamiseen sekä sen laatuun. Selvityksessä esitetään myös jatkotoimenpiteitä maksullisen valvonnan edelleen kehittämiseksi. Selvityksen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö ja se valmistuu kevään 2021 aikana.

Anne Polso
ryhmäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus