Inhimilliset kohtalot maahanmuuton ekosysteemissä

”Eläinsuojan ovi aukeaa narahtaen, ja tulijan kasvoille leyhähtää yön jäljiltä vahva kettujen tuoksu. Tulija aloittaa tottunein liikkein hoidokkiensa ruokinnan. Rehu löytää tiensä tarkkuudella kunkin eläinsuojan asukin kaukaloon. Annostelu tapahtuu tarkkuudella, joka palveli ennen sotaa kirurgin leikkauspöydälle joutuneita sydänpotilaita. Kirurgi ehti pelastaa monia muita, ennen kuin kotimaassa syttynyt sota pakotti hänet pelastamaan perheensä ja itsensä. He ovat turvassa, se on nyt tärkeintä. Omaa kutsumustakin tärkeämpää. Hän täyttää uudelleen kantamansa sangon ja jatkaa rehun annostelemista tarhan asukeille.”

”Pelko. Se on asunut niin pitkään aulassa odottavan asiakkaan rinnassa, ettei hän enää muista aikaa ennen sitä. Kiire ja pakeneminen ovat ajaneet häntä maasta toiseen, hämärtäneet muistot elämästä ennen. Kello tikittää tyhjän aulan seinällä. Tapahtumat ovat seuranneet toisiaan kuin kellon viisarit. Hänen vastuullaan on kertoa niistä, antaa ääni äänettömille. Uhrit eivät enää voi kertoa tarinaansa. Hän voi, ja jatkaa, jotta sananvapaus olisi hänenkin kaltaisilleen vielä joskus mahdollinen. Aulassa kuuluu ääni, jonka kieltä hän ei ymmärrä, mutta onneksi mukaan tullut tulkki ymmärtää. Pieni toivon kipinä viriää rinnassa, jos tällä kertaa hän saisi jäädä. Turvaan.”

”Äiti pitelee pientä tytärtään kädestä heidän kävellessään ramppia pitkin laivasta. Kirkkaat satamavalot sokaisevat silmät laivan sisätilojen pehmeän hämärän jälkeen. Ihmisten askeleet kolisevat rampin metallia vasten. Lapsi huudahtaa, osoittaa sormellaan tekstiä seinällä ja hymyilee. Äiti, haltijakieltä. Lapsi kapuaa syliin kannettavaksi. Matka on ollut pitkä, tunnit tuntuvat jaloissa. Onneksi koti ei ole satamasta kaukana. Pieni kaksio tarjoaa turvaa vielä vieraalta tuntuvassa kotimaassa. Väsynyt lapsi nukahtaa heti sänkyynsä. Keittiön pöydällä avonainen läppäri hohkaa sinistä valoaan äidin kasvoille. Työt odottavat, yritys vaatii omistajansa huomiota. Hän kääntää harhailevat ajatuksensa ja kielensä uusiin asetuksiin, ja aloittaa seuraavan toimeksiannon etsimisen. Lapsi tarvitsee ruokaa ja vaatteita jatkossakin.”

Viimeisin oli minun, kirjoittajan, elämääni vuosia sitten, vieraassa maassa. Muutkin kohtalot ovat esimerkkejä elävästä elämästä. Todellisia ihmisiä, todellisine tunteineen. Kutakin yhdistää kotoutuminen, vieraaseen maahan muutto ja asettautumisen pyrkimys. Kullakin heistä on taustallaan eri syyt uuden kotimaan etsimiseen. Selkeyden vuoksi puhutaan maahanmuuttajista, mutta usein unohtuu, että kyseessä ovat ihmiset. Yksilölliset elämät ja polut. Siinä missä yksi on kirurgi, toinen on vainottu toisinajattelija ja kolmas rohkeasti vieraassa maassa yrittäjäksi lähtenyt äiti. Ihmisten taustoihin emme voi vaikuttaa, kukin kantaa omaa tarinaansa mukanaan. Siihen voimme kuitenkin vaikuttaa, että miten otamme nämä ihmiset vastaan omassa maassamme, otammeko heidät osaksi yhteiskuntaa omavoimaisuutta tukien.

Etelä-Pohjanmaalla kansainvälisyyden taso on ollut aiemmin verrattain matalaa muuhun maahan verrattuna. Vuoden 2015 jälkeen on kuitenkin tapahtunut tasaista kasvua ulkomailta maakuntaan muuttaneiden osalta. Maakuntaan on asettunut mm. Iso-Britanniasta, Ukrainasta, Venäjältä ja Turkista saapuneita, mutta myös Yhdysvalloista, Meksikosta, Kaakkois-Aasiasta ja Lähi-Idästä tulleita. Työperäinen maahanmuutto on ollut suurimmassa roolissa vuoden 2022 kevääseen saakka, jolloin ukrainalaisten osuus maahan muuttaneista alkoi kasvaa. Huomiotta ei voida myöskään jättää kansainvälisiä opiskelijoita, joita opiskelee Etelä-Pohjanmaalla lisääntyvässä määrin.

Niin opiskelijat kuin muutkin ulkomaalaiset muuttavat Etelä-Pohjanmaalle konkreettinen tulevaisuus mielessään. Maakunnassa vuonna 2023 toteutetun veto- ja pitovoimakyselyn tulosten mukaan alueelle muuttaneet ulkomaalaiset arvostavat eniten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia sekä turvallisuutta ja ympäristöä. Ihmisen psykologia on jaettu, yhteinen kokonaisuus. Yksilöinä me jaamme samat perustarpeet, taustoista tai kansallisuuksista huolimatta. Tätä tarpeiden kokonaisuutta voidaan hahmottaa niin kutsutun Maslowin tarvehierarkian avulla. Sen mukaan ihmisen tarpeet vaativat riittävää tyydytystä ennen seuraavaa hierarkiaporrasta. Hierarkian järjestyksessä määritellyt tarpeet ovat keskeinen osa yksilön kasvua, ja siten merkittäviä omavoimaisuuden ja pystyvyyden kokemisessa.

Maslowin tarvehierarkia.

Miten elämään oleellisesti kuuluvat sosiaalisuus, arvostuksen kokemukset ja itsensä toteuttaminen sitten käytännössä toteutuvat? Ihmisen ollessa kyseessä tulee muistaa yksilölähtöisyys, mutta tiettyjä tekijöitä voidaan yhteiskunnassa tukea siten, että myös hierarkian ylimmille tarpeille löydetään mahdollisuus toteutua. Toteuttamisen mahdollistamisessa keskeisinä toimijoina ovat maahanmuuton ekosysteemin osat.

Kyseessä on kokonaisuus, jonka osia ovat mm. erilaiset neuvonta-, ohjaus- ja lupapalvelut. Näitä palveluita tuottavat mm. niin valtio, kunnat, kaupungit, järjestöt, yhdistykset ja yritykset. Ekosysteemi on hyvin osuva nimitys, sillä tässäkin kokonaisuudessa osat vaikuttavat ja liittyvät toisiinsa. Ja samoin kuin luonnon ekosysteemit, tämäkin on häiriöille herkkä. Jos jokin osanen heikkenee tai katoaa, se vaikuttaa vääjäämättä myös muihin kokonaisuuden osiin. Kukin maahanmuuton ekosysteemin toimija vaikuttaa osaltaan Maslowin kuvaaman portaiden tarpeiden täyttymisessä yksilöiden kohdalla. Toiminnan vaikutuksen tunnistaminen yksilöiden elämään ja kasvuun on siten merkittävää koko maahanmuuton ekosysteemin kannalta.

Yksilöinä me kaikki olemme osa tätä ekosysteemiä. Miten suhtaudumme naapuriin muuttavaan yksinhuoltajaäitiin, joka on lähetetty turvaan lapsineen sodan jaloista puolison jäädessä puolustamaan kotimaata? Kykenemmekö asettumaan toisen asemaan omien kokemustemme kautta yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta? Astummeko ennakkoluulojemme raja-aitojen ylitse ja näemme toisemme ihmisinä? Voisimmeko olla ratkaisun osia ja mahdollistajia omavoimaisuuden tukemisessa? Joskus siihen riittää pelkkä hymy ja tervehtiminen, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan.

Etelä-Pohjanmaalla väestönkasvun trendi on ollut muutoin negatiivinen, paitsi maahanmuuton osalta. Tulevaisuuden osalta trendin ennakoidaan olevan vahvistuva. Entistä suurempi osa väestöstämme, etenkin työikäisistä, tulee olemaan muualta maailmalta muuttaneita. Voidaan sanoa, että ympyrä sulkeutuu, sillä alkujaan mekin paikallisina itseämme pitävät olemme tulleet muualta. Kuka 100 vuotta sitten, kuka 300 vuotta sitten. Hyvin olemme mekin yhteistyössä onnistuneet kotiseutuamme vahvistamaan ja kehittämään, niin miksi ei tulevaisuudessakin sanontamme olisi osuva: ”Parahamma yritetähä, priimaa pukkaa tulemaha.”

Yhteistyöterveisin,

Henna Hautala
Yritysasiantuntija, vieraskieliset asiakkaat
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
henna.hautala@te-toimisto.fi
Puh. 0295 0 46647, 050 4778 998

Toimintaympäristöt ja turvallisuus myllerryksessä – miten tähän varaudutaan?

Vaikka maailma ja Suomi mukaan lukien on käynyt suuria myllerryksiä läpi viime vuosina, on niistä kuitenkin kunniakkaasti selvitty. Suomalaisilla on sisukkuutta ja viisautta muuttaa toimintaansa tarvittaessa. Yritysmaailma on tästä hyvä esimerkki, on haettu uusia suuntia ja kehitetty liiketoimintaa kriisien myötä. Toki, monet toimialat ovat kärsineet ja palautuminen on ollut hidasta.

Kriisien keskellä varautuminen ja jatkuvuudenhallinta ovat nostaneet päätään. Kuitenkin termit voivat olla vieraita monelle. Varautumisella tarkoitetaan niitä aineellisia ja aineettomia resursseja, joilla ennakoidusti valmistaudutaan erilaisiin poikkeustilanteisiin. Jatkuvuudenhallinnalla luodaan toimintatavat ja strategiat häiriötilanteita tai eri skenaarioita varten. Yritysten toiminnan kannalta näitä teemoja kannattaisi alkaa pohtia ja tehdä listausta, että millä tolalla oman yrityksen asiat ovat.

Meillä Etelä-Pohjanmaalla elintarviketeollisuus, valmistava teollisuus ja rakentamisen lukuiset toimialat ovat maakunnalle tärkeitä toimialoja. Suurissa yrityksissä on varautumiseen ja erilaisiin valmiustoimiin jo monesti sopimuksellisia velvoitteita, mutta pk-sektorilla usein toimet ovat puutteellisia. Esimerkiksi tietoturva, alihankintaketjun varmuus ja materiaalinen varautuminen ovat tärkeitä asioita jokaiselle yritykselle. Nämä korostuvat kuitenkin elintarvike- ja teollisuusyritysten kohdalla. Yrityksen kriisinkestävyyden ja turvallisuuden kehittäminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä, mikäli yritys haluaa pysyä toimintakykyisenä erilaisten poikkeusolojen tai häiriötilanteiden sattuessa. Poikkeukset ja erilaiset häiriöt tietoliikenteessä tai toimitusketjuissa eivät ole enää harvinaisia, vaan niitä tapahtuu melko usein. Etenkin valmistavassa teollisuudessa tietoliikennehäiriöt voivat aiheuttaa suurtakin vahinkoa, jos koneet ja laitteet ovat riippuvaisia internetistä tai sisäisestä verkosta.

Kuva: Componenta Oy

Miten pk-yritykset voisivat valmistautua paremmin?

Pk-yrittäjien tulisikin pyrkiä verkostoitumaan ja muodostamaan erilaisia, samoja visioita omaavia yritysryhmiä, joiden jäsenet auttavat toinen toisiaan mahdollisuuksien mukaan kriiseissä. Pk-sektorin yrittäjät ovat usein jo luonnostaan luovia ongelmanratkojia ja hyvin autonomisia toimijoita.

Pk-yritys voisi tehdä eri malleja oman jatkuvuudenhallinnan suhteen, sekä määrittää kriittiset tekijät, jotka vaikuttavat yrityksen selviytymiseen. Tarpeen tullen, yrittäjä tai ylin johto voisi tehdä vaihtoehtoisia suunnitelmia yritystoiminnan uudelleensuuntaamiseen tai muuttamiseen pakottavan tarpeen tullessa. Yrityksissä tulisikin arvioida kriisinkestävyyttä monella eri tasolla: fyysisellä tasolla, kuten tuotantotilat, varajärjestelmät, koneet ja laitteet sekä esimerkiksi varastokapasiteetti.

Yrityksen kriisinsietokyvyn kehittäminen ei ole vain check-listan tekemistä. Kriisinsietokyvyn kehittäminen vaatii ymmärrystä laajoista haasteista ja kykyä ymmärtää eri tapahtumien seurauksia ja syy-yhteyksiä. Tämän vuoksi, yrityksissä tulisi olla laajasti tietoa ja osaamista ymmärtää erilaisten tapahtumien kulkua ja omata kykyä ennakoida tulevaa.

Etelä-Pohjanmaan yritykset toimivat monesti alihankkijoina tai toimittajina suuremmille yrityksille, ja pienemmät yritykset voidaan helposti nähdä ’portteina’ suurempien toimittajien tietojärjestelmiin tai palveluihin. Yritykset voivat parantaa omaa tietoturvallisuuttaan esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskuksen kautta. Yritysten toimintojen kehittäminen tapahtuu kuitenkin pääsääntöisesti omia resursseja hyödyntäen.

Tulevassa Elinvoimakeskus-uudistuksessa painotetaan varautumisen ja kokonaisturvallisuuden teemoja strategiassa. Yrityksissä ja yhdistyksissä kannattaisi pitää avoin mieli ja silmät auki oman toiminnan osalta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus pyrkii auttamaan kaikenlaisissa tilanteissa ja tarvittaessa ohjaamaan eteenpäin oikeille tahoille.

Eetu Puntala
Asiantuntija, yritysrahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Se on kesä nyt

Alkaa oleen taas se aika vuodesta, et tiestöllä on kaikenlaisia häiriötekijöitä mm. päällystystyöt, nuo liikenteen häiriköt, jotka kunnostavat teitä teille.

Nopeusrajoitukset parantavat turvallisuutta

Tietyömaa on aina turvallisuusriski tiellä työskenteleville ja liikkuville. Tietyömaiden turvallisuus paranee eniten nopeusrajoituksia noudattamalla. Hiljainen ajonopeus on tarpeen, jotta sekä auton kuljettajalla, että tietyömaalla työskentelevillä on aikaa reagoida erityistilanteisiin. Oman turvallisuutensa vuoksi ohi ajavan kannattaa hiljentää vauhtia myös, koska tietyömaiden ympäristö muuttuu alati.

Työmaiden nopeusrajoitukset

Tietyömaiden nopeusrajoitukset ovat autoilijan etu. Niiden ansiosta tietä ei tarvitse sulkea kokonaan tietöiden ajaksi, vaan toinen kaista voidaan pitää auki. Matkanteko on sujuvaa, kun tietyömaihin varautuu jo automatkaa suunnitellessaan. Työmaiden kohdalla on alennettuja nopeusrajoituksia, joita on noudatettava niin kauan kuin merkit ovat pystyssä.

Kuva: Asfalttikallio – saattoauto päällystetyömaalla.

Saattoauto

Yksiajorataisilla vilkasliikenteisillä päällystyskohteilla (mm. valta- ja kantatiet) on käytössä saattoauto. Saattoauton avulla työmaan ohittaminen on turvallisempaa ja selkeämpää. Saattoauto myös varmistaa nopeusrajoitusten noudattamisen työkoneiden ja työntekijöiden kohdalla. Saattoauto noutaa sulkuaidalta autojonot mukaansa ja vetää autojonot työmaan ohi. Työmaan lopussa saattoauto ajaa pois edestä ja päästää autot jatkamaan matkaa. Saattoauton valotaululla annetaan ohjeita autoilijoille.

1.    Älä hikeenny jos päällystystyö osuu kohdallesi.
2.    Noudata työmaasta varoittavia liikennemerkkejä ja nopeusrajoituksia.
3.    Älä kettuile liikenteenohjaajalle, hän on syytön työmaahan.
4.    Aja koneiden ohi varovaisuutta noudattaen, vaikka koneet ovat isoja siellä on myös jalkaisin työskenteleviä. Jos osut jonon ensimmäiseksi eikä ole saattoautoa käytössä, sinä vastaat yleensä nopeudesta, jolla koneet ohitetaan sekä työntekijöiden ja itsesi turvallisuudesta.
5.    Turvallista matkaa.

Lue lisää päällysteistä tiedotteestamme.

Timo Kulmala
Projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus