Työvoima ja yrityspalvelujen (TE-palvelut) järjestämisvastuun siirto kunnille tapahtuu 1.1.2025. Kyseessä on iso tehtävien ja järjestämisvastuun siirto valtiolta kuntien tehtäväksi. Valtiolta siirtyy reilut 4000 henkilöä kuntien palkkalistoille. Kunnat toimivat jatkossa työvoimaviranomaisina ja valtion TE-toimistot lakkautetaan. Pääosin kunnat organisoivat uuden tehtävänsä yhteistyössä muiden kuntien kanssa joko vastuukunta- tai kuntayhtymämallilla. Kunnilla ja tulevilla työllisyysalueilla, jotka vastaavat jatkossa TE-palveluista, on nyt noin puolitoista vuotta aikaa organisoida ja suunnitella palvelut.
TE-palveluiden siirrolla on myös isoja taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen. Koska kyse on uudesta tehtävästä kunnille, niin kustannukset on tarkoitus korvata siirtymävaiheessa täysimääräisesti. Kunnat saavat rahoituksen lisääntyvänä yleiskatteellisena valtionosuutena, joka vastaa niitä kustannuksia, joita valtio on TE-palvelujen toimeenpanoon kohdentanut valtion budjetissa. Lisäksi kuntien rahoitusvastuuta työttömyysturvasta kasvatetaan arviolta n. 260 miljoonalla eurolla vuositasolla. Myös tämä kustannus korvataan kunnille täysimääräisesti poikkileikkaustilanteen kustannustason mukaisesti. Työttömyysturvan rahoitusvastuuseen on rakennettu kannustava elementti työllisyyden hoidon edistämiseksi. Jos työllisyys kehittyy positiivisesti kunnassa, jää rahoitusta kohdennettavaksi muihin toimiin, ja jos työttömyys kasvaa, joutuu kunta etsimään lisää rahoitusta työttömyysturvamenoihin. Työllisyyden ja elinkeinoelämän edistämisen osuus tulee olemaan kuntien budjetista n. 12% Kuntaliiton laskelmien mukaan. Työllisyydellä ja TE-palvelujen toimivuudella on siis varsin suuri merkitys tulevaisuudessa kuntien talouteen.
Jos työttömyys aiheuttaa taloudellisia haasteita, niin samanlaisia haasteita aiheuttaa myös työvoimapula. Kun maakunnassa ja myös valtakunnan tasolla on jo nyt ongelmia osaavan työvoiman saatavuudessa, niin mitä ne ovat jatkossa, kun maakunnassa väestö vähenee ja sitä kautta työvoimakin supistuu. Työpaikat ja työvoima eivät kohtaa, kun ne ovat eri työssäkäyntialueilla tai osaaminen on vanhentunutta tai puutteellista ja jotkut työtehtävät ja ammatit eivät ole vetovoimaisia. Hankalaa se näyttää olevan Säätytalollakin löytää asiaan ratkaisuja ja linjauksia.
TE-palvelut eivät voi toimia ainoastaan yhden kunnan tai työssäkäyntialueen sisällä. TE-palvelujen ydintehtävä on työnvälitys. Viime päivien positiiviset investointiuutiset naapurimaakunnasta heijastuvat työvoiman osalta laajemmalle. Tuhansien työpaikkojen syntyminen haastaa myös työvoimapalveluja. Yksi työllisyysalue ei näitä yksin pysty ratkaisemaan. Rekrytointiyhteistyötä on tehtävä laajasti maakunta- ja työllisyysaluerajat ylittäen. Näin on tehty aikaisemminkin mm. Uudenkaupungin autotehtaan ja Turun telakan rekrytointien osalta. Uusikaupunki ja Varsinais-Suomi eivät olisi yksin urakasta selvinneet. Positiivinen ja negatiivinen rakennemuutos haastavat aina palvelujärjestelmät, mutta hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Positiiviset investointiuutiset luovat myös vetovoimaa.
Jari Aaltonen Työllisyys ja osaaminen yksikön päällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Viime aikoina työllisyydestä on puhuttu paljon – ja hyvä niin. Yleensä talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät hallitsevat ajankohtaiskeskustelua tulevan vuoden budjetista neuvoteltaessa. Nyt keskustelussa ovat lisäksi olleet mukana varsin mittavat työ- ja elinkeinohallinnon uudistukset, jotka muokkaavat niin hallinnon resursseja kuin rakenteita, mutta myös käytössä olevia järjestelmiä.
Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla samalla kun avoimia työpaikkoja on auki runsaasti. On puhuttu työllisyyden kohtaanto-ongelmasta ja jopa työvoimapulasta, jotka vaivaavat aluettamme.
Näkökulma, joka usein unohdetaan isoissa työllisyyteen liittyvissä uudistuksissa, on se, miten muutokset vaikuttavat yrittäjien ja työnantajien arkeen. Tästä syystä ajattelin avata muutamia keskeisiä uudistuksia nimenomaan yrittäjien ja työnantajien vinkkelistä.
Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla.
TE 2024
Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta kunnille vuoden 2025 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan palvelurakennetta, joka edistäisi nopeaa työllistymistä ja lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Käytännössä heinäkuun 2022 ministerityöryhmän linjaukset hallituksen esitykseen edellyttävät eteläpohjalaisilta kunnilta yhteistyötä, sillä järjestämisvastuun saamiseksi kunnassa tai kuntien yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään 20.000 työllistä (15-65 vuotiaat). Tämä vaatimus ei täyty maakunnassa kuin yhden yksittäisen kunnan, Seinäjoen osalta. Tilanne on siksi vielä auki, kuten on hallituksen lakipakettikin, joka edennee Eduskunnan käsittelyyn myöhemmin syksyllä.
Yhtenä isona taustavaikuttimena uudistuksen taustalla on pyrkimys ratkaista työllisyyden kohtaanto-ongelmaa, joka on muodostumassa monen yrityksen kasvun esteeksi. Sorvia on turha investoida hallin nurkkaan, jos sille ei ole osaavaa pyörittäjää. Toivo laitetaan nyt kuntien paikallistuntemuksen varaan, jotta työn ja tekijöiden kohtaaminen tehostuu.
Vaikka kuntatasolle siirtyvät henkilöasiakaspalveluiden ohella myös suuri osa TE-toimiston yrityspalveluiden resursseista, kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta säilyy valtiolla. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten kuntien tuottamat yrityspalvelut toimivat yhteistyössä muun muassa ELY-keskusten ja yritystukijärjestelmien kanssa. Tulevaisuudessa kunnissa yksissä käsissä ovat elinkeino- ja työvoimapolitiikka, yritystoiminnan paikallinen kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla. Tässä valmistelussa kannattaa alueen yrittäjien ja työnantajien olla aktiivisesti mukana.
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli
Siinä missä TE2024 uudistusta vasta valmistellaan, uusi työvoiman palvelumalli on astunut jo voimaan toukokuun alussa, vapun kunniaksi. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Käytännössä uusi malli on tarkoittanut sekä TE-toimistoon että työllisyyden kuntakokeiluihin uusia rekrytointeja, jotta tiivistyneeseen asiakkaiden kontaktointiin on voitu vastata riittävällä henkilö- ja aikaresursseilla.
Uudessa mallissa kuntakokeilut ja TE-toimisto voivat tehdä asiakkaille työtarjouksia, joista tulee velvoittavia, mikäli työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Vaikutuksia työnantajiin on vielä vaikea arvioida koska malli on ollut käytössä vasta reilu kolme kuukautta. Kuitenkin mallin kautta tavoitellaan sitä, että hakijat voisivat aikaisempaa tehokkaammin hakea sen kaltaista työtä, johon heillä olisi taidot, kyvyt ja motivaatio työllistyä. Työnantajien näkökulmasta tämä saa aikaan toivottavasti aktiivisempia hakijoita ja vähemmän niin sanottuja ”turhia hakemuksia”. Mallin aktivoiva luonne voi luoda kuumentuneille työmarkkinoille entistä suuremman paineen työllistyä kokoaikaiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tämä on syytä ottaa huomioon sellaisilla aloilla, joissa on tyypillistä säännölliset lomautusjaksot esimerkiksi työn kausittaisuuden takia.
Työmarkkinatori – työnantajan ja työntekijän kohtaamispaikka
Uusi sähköinen työmarkkinatori -palvelu uudistaa nykyisen työnvälityksen ja te-palveluiden vanhat työnhakusivustot vähitellen. Toukokuussa julkaistu työmarkkinatori.fi -sivuston tarkoituksena on kasvaa jatkossa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteiseksi alustaksi koko maassa. Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta. Palvelun taustalla toimii tekoäly, joka auttaa työpaikan tai työnhakijan löytämisessä tai esimerkiksi urasuunnittelussa.
Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta.
Työnantajan kannalta Työmarkkinatorin merkittävin uudistus on, että kirjautunut työnantaja pystyy etsimään ja kontaktoimaan sopivia työntekijöitä hakukriteerien avulla ilman, että hänen tarvitsee julkaista työpaikkailmoitusta. TE-palveluiden avoimien työpaikkojen ilmoitukset siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa työmarkkinatoria.
Lopuksi
Kuten alussa tuli todettua, talous ja työllisyys ovat nyt kaikkien huulilla. Talouden isossa kuvassa on tummia pilviä, mutta samalla moni yritys kipuilee osaavan tekijän puuttuessa palkkalistoilta. Alhaisen työttömyyden kuumentamat työmarkkinat ovat luoneet lakeuksille kovan kilpailun työntekijöistä, joita me niin kunta- kuin valtionhallinnossa pyrimme tukemaan omien palveluidemme kautta. Älä epäröi ottaa yhteyttä mikäli vähäistäkin tarvetta ilmenee.
Kuitenkin väitän, että paras tapa onnistua rekrytoinnissa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa on huolehtia omasta työnantajakuvasta. Tutkimukset nuorempien sukupolvien työelämäodotuksista osoittavat, että palkkakaan ei aina motivoi yhtä paljon kuin henkilöstöstään huolta pitävä hyvämaineinen työnantaja, jonka johtamista ohjaavat arvot ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa.
Ennen ideaa on usein yksi toive; se voi olla toive vaurastumisesta, joskin yhä useammin toiveena on vapaus. Siis yrittämisen vapaus – toive päättää itse missä, milloin, millä tavoin työskentelee ja halu tehdä itselleen merkityksellistä työtä.
Lähes poikkeuksetta asiakkaat ovat meihin yritysneuvojiin yhteyksissä siinä vaiheessa, kun visio omasta yrityksestä on jo melko pitkällä. Toiveet ovat hahmottuneet ideaksi ja idea jalostunut liikeideaksi. Kun liikeidea puetaan kirjalliseen muotoon, tuotoksena on liiketoimintasuunnitelma eli tuttavallisesti LTS. Joskus sattuu niinkin että LTS on kirkkaana yrittäjäkandidaatin korvien välissä, jolloin suosittelemme saattamaan sen päivänvaloon. Kirjallinen työ saattaa olla pakkopullaa, mutta siihen kannattaa paneutua huolella, sillä LTS:ää leipoessa suunnitelmat terävöittyvät entisestään. Puolivahingossa tuleekin sitten järkeiltyä yksityiskohtia, joita ei ole aiemmin tullut miettineeksi. Pakkopulla saattaakin sisältää enemmän rusinoita uunista ulos tullessaan, kuin alun perin oli uskallettu ajatellakaan. Liiketoimintasuunnitelma palveleekin ennen kaikkea yrittäjää itseään. Tarpeellinen se on myös haettaessa esim. rahoitusta perustettavalle yritykselle tai starttirahaa.
Yrittäjyydestä kiinnostuneille on monenlaisia palveluita tarjolla.
Miten sitten aloittaisin?
Miten toimia silloin, jos löytyy kiinnostuksen kipinä yrittäjyyttä kohtaan, mutta ei ideaa saatikka “älteeässää”? Kyllä, yritysneuvonnan palvelut ovat silloinkin käytettävissä. Kipinähän voi myöhemmin yltyä poltteeksi, jolloin on hyvä, jos takataskussa on jo tietoa yrittäjyyteen liittyvistä palveluista. Yrittäjyys voi konkretisoitua myöhemmin, vaikkapa kiinnostavan myynnissä oleva yrityksen kautta. Jos etsit ostettavaa yritystä tai olet kiinnostunut esim. franchising-yrittäjyydestä, tutustu TE-palveluista löytyviin avoimiin työpaikkoihin. Sieltä löytyy nimittäin myös yrittäjäpaikkoja! Samaten kannattaa tutkia netistä löytyvät kauppapaikat ja ketjuyrittäjyyttä käsittelevät sivustot.
Kevytyrittäjyyttä, sivutoimiyrittäjyyttä vai mitä?
Ja eipä ole olemassa niin kevyttä yrittäjyyttä, etteikö sen tiimoilla voisi yritysneuvojan pakeille hakeutua. Julkisuudessa kevytyrittäjyys on kovasti framilla, sen sijaan lainsäädäntömme ei kevytyrittäjyys-käsitettä tunne. Tärkeää on hahmottaa, onko tarkoitus toimia kevytyrittäjänä, joka laskuttaa asiakasta ja nostaa oman palkkansa laskutuspalvelufirman kautta, vai onko ajatuksena sittenkin perustaa oma yritys? Viimeksi mainitussa mallissa kysymys on lähinnä kirjanpidon ja laskutuksen ulkoistamisesta. Tapauskohtaista on, kumpi sopii harjoitettavaksi aiotun toiminnan luonteeseen paremmin. Valitseepa sitten niin tai näin, kevytyrittäjältäkin vaaditaan niin substanssiosaamista, kuin markkinointi-, myynti- ja neuvottelutaitojakin – yrittäjyysosaamista unohtamatta. Sivutoimiyrittäjyys on tällä hetkellä nosteessa, tämä liittyy vallitsevaan hyvään työllisyystilanteeseen. Sivutoimiyrittäjyyttä käynnistettäessä saattaa kevytyrittäjyys olla yksi vaihtoehto. Kevytyrittäjyys voi soveltua hyvin myös opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämiseen tai keikkaluonteisten palveluiden tarjoamiseen.
Oma Yritys-Suomi -palvelussa voi testata omaa liikeideaansa.
Aloittavalle yrittäjälle tarjolla monipuolisia palveluita
Aloittaville yrittäjille on tarjolla runsaasti palveluita. Yritysneuvonnassa kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne, sisältäen valmiudet yrittäjyyteen sekä suunnitellun yritystoiminnan luonne ja laajuus. Onko osaaminen kunnossa, entäpä yrittäjävalmiudet, taloudelliset riskit, aikataulutus, lupa-asiat, tuotantotilat ja -välineet, kilpailutilanne jne.?
Oma Yritys-Suomi -palvelusta löytyy aloittavalle yrittäjälle suunnattuja palveluja, joiden avulla voit testata liikeideasi toimivuuden ja soveltuvuutesi yrittäjäksi. Samasta paikasta löytyy myös liiketoimintasuunnitelmapohja.
Palvelupolku yrittäjyyteen on kullakin omanlaisensa, joko hyvinkin suoraviivainen tai hieman mutkaisempi. Yrittäjyysneuvontaa tarjoamme kaikille aiheesta kiinnostuneille maksuttomasti ja luottamuksellisesti. Tarvittaessa ohjaamme asiakkaan yhteistyökumppaneidemme palvelujen ääreen. Ihan jokainen yrittäjyydestä kiinnostunut on tervetullut kuulolle aloittaville yrittäjille tarkoitettuihin info-tilaisuuksiin. Osa aloittavien yrittäjien palveluista on TE-palveluiden asiakkaille tarkoitettuja työllistymistä edistyviä palveluita, joihin lukeutuvat yrittäjän työkokeilu ja yrittäjyysvalmennukset. Työttömyysturvan piirissä olevien henkilöiden on nykyään mahdollista startata yritystoiminta liikkeelle ns. neljän kuukauden yrittäjyyskokeilun avulla. Starttiraha on jo melko hyvin tunnettu palvelu. Sen kohderyhmä on laaja, käsittäen esimerkiksi työstä yrittäjäksi lähtevät, kuin myös työttömät henkilötkin.
Matka ideasta kukoistavaksi yritykseksi vaatii huolellista suunnittelua ja poltetta yrittäjyyttä kohtaan. Liikeideaa kannattaa hioa ja saatavilla olevat palvelut hyödyntää niin, että yritystoiminnan käynnistyessä yrittäjä pystyy keskittymään oleelliseen eli toiveensa toteuttamiseen.
Innojok Oy:n toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi vieraili ELY-keskuksen ja yhteistyökumppaneiden järjestämässä seminaarissa taannoin videon välityksellä. Rekrytoidessaan uutta henkilöä Jokiniemi kertoi valitsevansa kahdesta saman tasoisesta työnhakijasta aina sen, joka on työtön tai osatyökykyinen. Jokiniemi tietää, että myös he ovat pystyviä ja kykeneviä jos työnantaja ei kategorisoi, luopuu ennakkokäsityksistään ja antaa mahdollisuuden. Menestynyt toimitusjohtaja ja yrittäjä on itse näkövammainen.
Osatyökykyisen ihmisen työkykyyn vaikuttaa vika, vamma tai sairaus. Vika, vamma tai sairaus aiheuttaa usein haasteita. Työtehtäviä tehdessä tarvitaan mahdollisesti apuvälineitä tai työtehtävien tekemiseen kuluu mahdollisesti pidempi aika kuin ns. täysin työkykyiseltä työntekijältä. Osatyökykyisellä saattaa kokoaikatyötä parempi vaihtoehto olla osa-aikatyö. Pääsääntöisesti on niin, että osatyökykyinen ihminen on motivoitunut tekemään työtä sillä jäljellä olevalla kapasiteetillaan. Parhaimmillaan työ tuo arkeen rutiineja, työntekijä kokee itsensä tärkeäksi ja tuntee tekevänsä jotain hyödyllistä. Lisäksi työyhteisössä on mahdollisuus myös sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Erityisellä mielenkiinnolla seuraan hallitusohjelman kärkihankkeen nro 2 valmistelutyötä. Tavoitteena on purkaa työn vastaanottamisen kannustinloukkuja ja alentaa rakenteellista työttömyyttä. Tähän kärkihankkeeseen liittyy vahvasti työttömyysturvan uudistaminen ja osallistavan sosiaaliturva. Vapaaehtoistyö voi olla nuorelle tai pitkään työttömänä olleelle väylä osallisuuteen, työllistymisvalmiuksien parantamiseen ja jopa työllistymiseen. Se keino on käytettävissä tosin ilman osallistavaa sosiaaliturvaakin. Jo nyt on mahdollisuus myös suorittaa omaehtoisia opintoja työttömyysturvalla. Entä jos jatkossa työttömän henkilön saama työttömyysturva ”korvaisikin” nykyiset työhallinnon työllisyysmäärärahat? Työtön voisi saada työttömyysturvansa tukena oman yrityksen perustamiseen (starttiraha) tai työttömyysturva myönnettäisiinkin palkkatukena hänet työllistävälle työnantajalle.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 