EURES – Yhteistyössä Eurooppalaista työnvälitystä jo 30 vuoden ajan

Tänä vuonna EURES, eli European Employment Services, täyttää 30 vuotta. Vuodesta 1994 EURES on tarjonnut palveluitaan niin työnantajille kuin työnhakijoillekin, ja näiden vuosien aikana palvelun kautta monen eurooppalaisen työnhakijan elämä on muuttunut uuden työpaikan ja ulkomaille muuton myötä, ja vastaavasti moni työnantaja on saanut apua työvoiman löytymiseen yli Euroopan maiden rajojen.

EURES-verkosto kattaa tällä hetkellä 31 maata ja asiakkaita palvellaan yhteensä noin 1000 asiantuntijan voimin. Suomeen EURES-palvelut rantautuivat Euroopan Unioniin liittymisen myötä vuonna 1995, ja tällä hetkellä Suomessa EURES-asiantuntijoita on yli 40. Heidän lisäkseen EURES-palveluita tarjoaa moni yksityinen EURES-toimija. Parin vuoden ajan EURES-verkostoon ovat voineet hakea myös yksityiset toimijat, jotka toimivat osana Euroopan laajuista ammattilaisten verkostoa tarjoten palveluita sekä työnhakijoille että työnantajille. Työnantajille suunnatut palvelut voivat sisältää mm. tietoa ja neuvontaa rekrytoinnista toisista EU- tai ETA-maista, apua kansainvälisten osaajien löytämiseen sekä muita palveluja, kuten koulutusta ja asettautumisen palveluja.

Työmarkkinatorilta löytyy lisätietoa TE-toimistojen toteuttamasta EURES-palvelusta. Työntekijän löytäminen ulkomailta – Rekrytointi – Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi).

EURES on pyrkinyt olemaan aina ajan hermolla, ja siksi verkosto onkin mukautunut vastatakseen muun muassa digitalisaation, kestävän kehityksen ja taloustilanteen kiristymisen tuomiin uusiin realiteetteihin. Vaikka vuosien saatossa moni asia on muuttunut, yksi on pysynyt samana: EURESin tavoitteena on edistää liikkuvuutta EU/ETA-alueella tarjoamalla luotettavan väylän ja monipuolisia palveluita sen tueksi, että ammattitaitoiset hakijat ja työpaikat voisivat kohdata toisensa.

EURES on auttanut työnantajia jo 30 vuoden ajan myös täällä Etelä-Pohjanmaalla. Toiminta on muuttunut ja kehittynyt aikojen kuluessa, toimijat ja palvelut ovat vaihtuneet, mutta yhteistyön merkitys on pysynyt samana. Tälläkin hetkellä teemme täällä Etelä-Pohjanmaalla yhteistyötä yksityisen EURES-kumppanin kanssa alueen työnantajien hyväksi. Ponte Oy:n kanssa tarjoamme rekrytoiville yrityksille Osaajia Euroopasta -rekrytointiohjelman kautta mahdollisuuden rekrytoida ulkomainen osaaja. Lisätietoa tästä mahdollisuudesta löytyy ohjelman omilta nettisivuilta. Osaajia Euroopasta – EURES-rekrytointiohjelma Etelä-Pohjanmaalla toimiville Pk-yrityksille (euresep.fi).

Yksi modernin ajan sähköinen työkalu ja monipuolinen tiedon lähde on EURES-portaali. Työnantajille suurin hyöty portaalista on se, että he voivat sitä kautta selata hakijoiden profiileja ja olla potentiaalisiin työntekijäehdokkaisiin yhteydessä. Suomen Työmarkkinatorilla julkaistut työpaikkailmoitukset heijastuvat niin ikään EURES-portaaliin, ja halutessaan työnantaja voi lisätä näkyvyyttään siellä merkitsemällä työpaikkailmoituksensa EURES-lipulla – merkillä, joka kertoo työnhakijoille, että työnantaja on kiinnostunut myös kansainvälisestä työvoimasta.

EURESin 30-vuotisjuhlavuosi näkyy ympäri Eurooppaa monin eri tavoin, ja tarjolla on erilaisia tapahtumia ja kampanjoita tavallistakin enemmän. Tältä sivustolta löytyy kootusti tietoa juhlavuodesta ja sen tapahtumista (eures.europa.eu). Suomen osalta voidaan tässä vaiheessa mainita ainakin 8.10. tuleva Finland Works -rekrytointitapahtuma, joka kannattaa jo nyt pistää kalenteriin.

Yhteistyössä on voimaa. Monet tapahtumat ollaan ja tullaan yhdessä jatkossakin luomaan, tämänkin kirjoituksen kokoamiseen sain apuja verkostosta. EURES-asiantuntija Jenna-Maria Pasanen tarjosi tähän kernaasti osaamistaan ja tietämystään. Tulevaisuudessa yhteistyön ja verkostojen merkitys tullee korostumaan TE2024-uudistuksen myötä, kun myös EURES-palvelut tulevat siirtymään uusille perusteluille työllisyysalueille. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sitä kukaan ei vielä tiedä, mutta yhdessä tästäkin uudistuksesta mennään yli ja eteenpäin.

ps. Toivotan kaikille lukijoille hyvää Eurooppa-päivää, jota ylihuomenna 9.5. juhlimme!

Sanna Davidsson
Asiantuntija, kansainvälinen rekrytointi ja EURES
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Edistämme purojen tilaa Helmi-elinympäristöohjelman avulla

Veden kiertokulku maalla saa alkunsa sadeveden laskeutuessa joko kasvuston kautta tai suoraan maanpinnalle ja edelleen maa- tai kallioperään. Osa vedestä vajoaa syvemmälle, jolloin muodostuu pohjavettä, joka maanpinnalle purkautuessaan muodostaa lähteikköjä. Osa vedestä taas kerääntyy ja kulkeutuu pintavesinä muodostaen erilaisia virtaavan veden uomia, kuten puroja ja näitä pienempiä noroja, jotka taas molemmat ovat omanlaisiaan ekosysteemejä ja arvokkaita elinympäristöjä monille lajeille. Tässä pienvesiä käsittelevässä blogikirjoituksessa keskitytään nimenomaan puroihin ja niiden ennallistamiseen, kun taas lähteikköjä käsitellään erillisessä myöhemmin julkaistavassa blogikirjoituksessa.

Puroilla tarkoitetaan yleensä virtavesiuomaa, jonka valuma-alue on pinta-alaltaan 10–100 km². Kuitenkin myös alle 10 km² uoma voi olla puro, jos uomassa virtaa vettä jatkuvasti, ja jos kalankulku uomassa on merkittävissä määrin mahdollista. Oma lukunsa ovat puroille annetut karttanimet, jotka voivat olla alueen mukaan joki-, oja-, uoma- tai esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla hyvin yleisesti käytettyjä luoma -päätteisiä.

Puroille rantametsineen on leimallista olosuhteiden poikkeavuus niiden lähiympäristöstä. Näitä ympäristöjä luonnehtii kostea ja viileä pienilmasto sekä se, että puron ominaispiirteet syntyvät veden ja lähiympäristön (esim. maa- ja kallioperä) vuorovaikutuksesta. Lisäksi muut valuma-alueen ominaisuudet, kuten kasvillisuus ja korkeuserot vaikuttavat purojen rakenteeseen ja hydrologiaan. Purojen ominaispiirteet, kuten uoman syvyys- ja leveysvaihtelu, mutkittelu, monimuotoinen pohjanlaatu, koski- ja suvantovuorottelu sekä virrannopeuden vaihtelu syntyvät edellä mainittujen tekijöiden summana. Tämä puroympäristön monimuotoisuus ja vaihtelu luovat erinomaiset edellytykset arvokkaan ja monimuotoisen eliöstön ja kasvillisuuden kehittymiselle ja kukoistukselle. Purojen arvokasta, ja usein myös varsin uhanalaista, lajistoa ovat esimerkiksi useat vesihyönteiset, sammalet ja tietysti myös kalat, kuten virtavesissä hyvin viihtyvät ja lisääntyvät taimenet.

Purojen luonnontila on kuitenkin heikentynyt voimakkaasti erityisesti maa- ja metsätalouden kuivatuksen vuoksi tehtyjen toimenpiteiden, kuten uomien ja ojien perkaamisen myötä. Purojen perkaukset ovat vähentäneet ja usein jopa hävittäneet esimerkiksi uomien syvyys- ja leveysvaihtelua. Myös uomien eroosio, pohjan liettyminen ja rehevöityminen ovat lisääntyneet perkausten myötä. Lisäksi valuma-alueella tapahtuneet maankäytön muutokset, kuten ojitukset, peltojen raivaukset ja metsien hakkuut ovat heikentäneet ja heikentävät edelleen purojen morfologista tilaa ja niiden ominaisuuksia elinympäristöinä. Nämä tekijät ovat johtaneet siihen, että purot ovat luontotyyppeinä uhanalaistuneet erityisesti Etelä-Suomessa. Purojen uhanalaistumisen myötä myös niissä elävä puroeliöstö on uhanalaistunut.

Helmi-elinympäristöohjelmassa muun muassa kunnostetaan puroja

Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa puututaan osaltaan myös puroelinympäristöjen laadun heikkenemiseen. Ohjelman avulla suunnitellaan ja toteutetaan puroissa kunnostustoimia, joilla pyritään palauttamaan purojen ominaispiirteitä ja edelleen niiden luontoarvoja. Kunnostustoimenpiteistä keskeisimpiä ovat puun, kiven ja soran lisääminen uomiin, virtaaman palauttaminen kuivilleen jääneisiin uomanosiin sekä rajatut vesiensuojelutoimenpiteet valuma-alueella. Näin pystytään monimuotoistamaan puron rakennetta ja virtaamaolosuhteita sekä parantamaan vedenlaatua. Kunnostustoimenpiteillä voidaan myös nopeuttaa puroympäristön palautumista kohti sille luontaista tilaa. Kunnostustoimenpiteistä hyötyvät suoraan monet eliölajit, kuten taimenet, raakut eli jokihelmisimpukat ja virtavesissä normaalisti runsain mitoin esiintyvät pohjaeläimet eli esimerkiksi hyönteiset. Lisäksi purojen kunnostusten voidaan ajatella lisäävän purojen maisemallista ja virkistyksellistä arvoa.

Pohjalaisalueilla purojen kunnostustyöt Helmi-ohjelman puitteissa ovat käynnistyneet vuonna 2022 alueen eteläosista Natura 2000-verkostoon kuuluvan Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalueelta, jossa toimenpiteitä on tehty kolmella eri kohteella vesistön latva-alueilla. Isojoen latvavesillä ohjelman avulla on täydennetty ja jatkettu aikaisemmissa hankkeissa, kuten Freshabit LIFE IP-hankkeessa aloitettuja kunnostuksia. Lisäksi purokunnostuksia tehtiin vuonna 2023 Lestijoen valuma-alueella Keski-Pohjanmaalla. Tehtyjen toimien lisäksi uusia erikokoisia kunnostuskohteita etsitään ja suunnitellaan kolmen eri Pohjalaismaakunnan alueelta sekä myös uusia kunnostushankkeita aloitetaan kesällä 2024 ainakin Isojoen latvavesillä. Helmi-elinympäristöohjelman on tarkoitus jatkua ainakin vuoteen 2030 asti, ja myös purojen kunnostaminen tulee tätä myöten jatkumaan. Ohjelman tavoitteena on kunnostaa Suomessa kaikkineen 600 km puroja, joten työmaata varmasti riittää myös Pohjalaisalueilla.

Purot muodostavat luonnontilassaan monimuotoisia ja dynaamisia elinympäristöjä, missä pohjanlaatu, virtaamaolosuhteet sekä kasvillisuus ja muu lajisto vaihtelevat runsaasti.

Purokokoluokan Helmi-kunnostustöitä Isojoen Villamossa ja sama alue kunnostettuna ensimmäisen kevättulvan jälkeen. Kohteella puhdistettiin liettynyt uoma sinne kertyneestä orgaanisesta aineksesta ja samalla uomaan lisättiin erikokoista kivi- ja puuainesta. Kohde kunnostettiin erityisesti raakun eli jokihelmisimpukan elinympäristöksi sopivaksi. 

Villamon kunnostettu puro.

Lue lisää:

• Helmi-elinympäristöohjelma (ym.fi).
• Jokien ja purojen kunnostaminen (vesi.fi).
• Pienvesiopas – Pienvesien tunnistaminen ja lainsäädäntö (helda.helsinki.fi)
• Purokunnostusopas – Käsikirja metsäpurojen kunnostajille (helda.helsinki.fi)

Olli-Matti Kärnä
Luonnonsuojelun asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mini-Meirän Rekry Ideaparkissa

Mini-Meirän Rekryjä on järjestetty kuukausittain noin parin vuoden ajan. Kyseessä on matalan kynnyksen rekrytointitapahtuma, joka voidaan järjestää yritysten tarpeiden mukaisesti. 6.3.2024 pidettiin TE-palveluiden järjestämä Minirekry-tapahtuma Seinäjoen Ideaparkissa. Paikalla oli useita eri alojen yrityksiä rekrytoimassa työvoimaa. Mukana tapahtumassa olivat myös Eepee ja Härmän Liikenne Oy. Tapahtumassa keskustelimme yritysten kanssa heidän rekrytointitarpeistaan.

Kuljetusalalle etsitään tekijöitä

Härmän Liikenne hakee kuljettajia sekä suoraan että henkilöstövuokrausyritysten kautta. Heillä on myös kokemusta rekrykoulutuksista ja tänä keväänä aloittaa järjestyksessä toinen rekrykoulutus. Koulutuksen hyväksytysti suorittaneet ovat työllistyneet yritykseen, ensimmäiseltä kurssilta työllistyi 8 henkilöä, nyt alkavalla aloittaa 7 kurssilaista. Työntekijöitä tarvitaan koko toiminta-alueella Etelä-Pohjanmaalla (Seinäjoki, Kauhava, Ylistaro, Alajärvi, Peräseinäjoki, Kuortane).

Iina Peura Härmän Liikenteeltä kertoo, että kuljetusalalla yleensäkin on viime aikoina ollut haasteita saada uusia tekijöitä, koska alaa ei pidetä nuorten keskuudessa välttämättä kovin houkuttelevana. ”Alalta eläköityy kuitenkin yhä enenevässä määrin kuljettajia, uusille työntekijöille on paljon kysyntää”.  Kuljetusalan mahdollisuuksia pitäisi Iinan mielestä nostaa enemmänkin nuorten tietoisuuteen ja Härmän Liikenteellä onkin omia somettavia kuskeja, jotka jakavat kokemuksiaan eri sosiaalisen median kanaviin ja näistä on tullut paljon hyvää palautetta.

Härmän Liikenne on yrityksenä osallistunut useille messuille ja erilaisiin rekrytointitapahtumiin, jossa pääsee kertomaan sekä yrityksestä että haettavista työpaikoista ja niiden sisällöstä. Työnhakijat myös kyselevät erilaisia asioita yrityksestä ja sen toimintatavoista.

Työntekijöiden hyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat tärkeitä asioita Härmän liikenteelle. Iina toteaakin, että varmasti positiivinen työnantajamielikuva välittyy nykyisten työntekijöiden kautta eteenpäin työnhakijoiden keskuudessa.

Pertti Rislakeus, Anne-Mari Kuusisaari ja Sanna Asu/Härmän Liikenne Oy.

Rekrytoinneissa monikanavaisuus on tärkeää

HR-asiantuntija Viveca Särkelä Eepeeltä kertoo, että he käyttävät monipuolisia rekrytointipalveluita, jotka auttavat löytämään osaavaa henkilöstöä eri tehtäviin. Yritys julkaisee avoimia työpaikkoja hyödyntäen useita eri kanavia näkyvyyden lisäämiseksi. Eepeen avoimia työpaikkoja voi seurata Eepeen, S-ryhmän, TE-palveluiden, Duunitorin ja Oikotien verkkosivuilla, sekä eri somekanavissa kuten Facebook, Instagram ja LinkedIn. ”Rekrytointimessut ovat oivallinen tilaisuus esitellä yritystä, sen toimialaa, tuotteita ja palveluita. Lisäksi rekrytointimessuilla voi tehostaa työnhakua ja löytää nopeasti sopivia osaajia” listaa Viveca.

Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa haluaakin panostaa vastuulliseen rekrytointiin ja tarjota laadukkaita työkokemuksia niin kesätyöntekijöille, kuin vakituisillekin työntekijöille. Jos hakija ei Eepeen verkkosivuilta löydä sopivaa avointa työpaikkaa, hän voi jättää avoimen hakemuksen.

Vivecan mielestä rekrytoinnit ovat viime aikoina kokeneet suuria muutoksia, ja taloudelliset tekijät vaikuttavat työmarkkinoihin. Suomen ikääntyvä väestö, alhainen syntyvyys, muuttotappiot, pitkät etäisyydet ja kilpailu työvoimasta aiheuttavat haasteita henkilöstön saatavuudelle. Epävarmassa tilanteessa moni työntekijä arvostaa varmaa ja turvallista työnantajaa kuten S-ryhmää. ”Eepee onkin yksi alueemme suurimmista työnantajista ja tarjoamme monipuolisia työtehtäviä palvelualalla”.

Rekrytointi on muuttunut yhä enemmän hakijoiden ehdoilla toimivaksi. Esimerkiksi hakijat odottavat nykyään henkilökohtaista ja läpinäkyvää viestintää rekrytointiprosessin aikana.  ”Pitää muistaa, että hyvä hakijakokemus on yrityksille todella tärkeä tulevia rekrytointitarpeita ja yrityskuvaa ajatellen. Vaikka henkilö ei tule valituksi haettuun tehtävään, jää hausta niin hyvä fiilis, että hän hakee meille uudestaan” kertoo Viveca.

Varsinkin nuoret henkilöt arvostavat vastuullisuutta, työilmapiiriä, joustavuutta ja yrityksen arvoja valitessaan työnantajaa. Työssä eteneminen ei ole välttämättä niin tärkeää kuin työssä viihtyminen ja kehittyminen. Nämä kysymykset nousevat myös esille haastatteluissa. Eepeen sisällä on myös mahdollisuus kasvaa ja saada lisää vastuuta, jos haluaa edetä uralla. Rekrytoimme sisäisesti esimerkiksi nuoria tulevaisuuden avainhenkilöitä erilaisiin valmennusohjelmiin, jotka tarjoavat mahdollisuuden kehittyä vaativissa esihenkilötehtävissä.

HR-asiantuntija Viveca Särkelä/Eepee

Selkeä kuva työnantajasta helpottaa rekrytointien onnistumista, kun meille tärkeät osaajat löytävät meidät paremmin ja tietävät, minkälaiseen yritykseen ovat tulossa. Työnantajakuva lähtee aidosta työntekijäkokemuksesta ja vaikuttaa pysyvyyteen, ja myös asiakastyytyväisyyteen.

Työnantajamielikuvaa halutaan luoda arkisilla tekemisillä, jolloin työntekijöillä on edellytykset hoitaa työtehtävät arjessa ja tiimissä on hyvä fiilis. Rakennamme innostavaa työpaikkaa välittämällä, arvostamalla ja kannustamalla työkavereita. Lisäksi panostamme työhyvinvointiin ja hyvään esimiestyöhön. Olemme useimpia vuosia saavuttaneet Suomen innostavimmat työpaikat – tunnustuksen, joka kertoo siitä, että huolehdimme työntekijöistämme. Tietysti tätä pitää osata hyödyntää markkinoinnissa, ja tässä meillä on vielä tekemistä, Viveca toteaa.

Yrityksillä on suuria odotuksia digitalisaation mahdollisuuksista rekrytoinnin puolella, varsinkin esivalintaprosessissa. Eepeellä hyödynnetään jo nyt paljon analytiikkaa, joilla mm. on kehitetty rekrytointijärjestelmien toimivuutta. Kun työntekijäsaatavuusongelma laajenee, yrityksillä ei enää ole varaa odottaa, että rekrytointi houkuttelee parhaat hakijat. Pitää olla proaktiivinen ja osata kalastaa parhaat osaajat markkinoilta. Digitaalisuus ja tekoäly luo uusia mahdollisuuksia tähän. Viveca Särkelä toteaa, että uskoo tekoälyn tulevan näkymään tulevaisuudessa varsinkin suurten yritysten massarekrytoinnissa.

Te-palvelut järjestää Mini-Meirän Rekry tapahtumia jatkossakin yritysten tarpeiden mukaan.

Tulevat mini-Meirän Rekryt ja muut tapahtumat voit tarkistaa Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston tapahtumakalenterista (toimistot.te-palvelut.fi)

Hanna Kangastie
Yritysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan Te-palvelut

Annika Akseli
Yritysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan Te-palvelut

Tavoitteena vaikuttavuus ELY-keskuksen viestinnän kiehtovassa maailmassa

Jokainen varmasti seuraa omaa työtään tavalla tai toisella ja kehittää sitä yhä paremmaksi. Joidenkin työlle on helppo asettaa mitattavia tavoitteita ja seurata niiden toteutumista. Viestintääkin voidaan tietyin osin mitata ja tavoitteita seurata, mutta työ viestinnän parissa on pitkäjänteistä ja kaikkea ei välttämättä voi mitata mittareilla. Joskus yksittäiset onnistumiset taas ovat erittäin vaikuttavia.

Pyrimme Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen viestinnällä vaikuttavuuteen ja pyrimme toimimaan kanavissa, joita eri kohderyhmämme käyttävät. Viestintä on yhä nopeammin muuttuva ala ja kanaviakin on syytä vaihtaa, jos joku niissä ei toimi. Viestintä ja vuorovaikutus liittyvät aina ihmisiin. Mutta toki hyödynnämme jo soveltuvin osin tekoälyä, jota myös tukiälyksi voimme kutsua.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilöstö työskentelee kolmella vastuualueella (elinkeinot, liikenne ja ympäristö), kolmessa pohjalaismaakunnassa ja kaksikielisesti. Teemme valtion aluehallinnon edustajina merkityksellistä työtä, joka koskettaa jokaisen ihmisen arkielämää. Toiset ovat asiakkaitamme tietämättään, esimerkiksi tienkäyttäjinä tai jokivarsien asukkaina. Toiset taas hakevat meiltä palveluita tai rahoitusta ja ovat siten paremmin tutustuneet palvelukanaviimme. Viestinnän tärkein tehtävä on tukea organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa. Kerromme siksi monipuolisesti ELY-keskuksen tehtävistä ja toiminnasta eri vastuualueilla. Ja yhdessä sidosryhmiemme ja yhteistyötahojemme kanssa pyrimme parantamaan asiakkaidemme palvelua ja asiakaskokemusta.

Ulkoisen viestinnän monikanavaisuus

Ulkoisessa viestinnässämme on käytössä useita kanavia. Päivitämme verkkosivuja, lähetämme tiedotteita, julkaisemme asiantuntijablogia, teemme uutiskirjeitä ja julkaisuja ja vaikutamme ja verkostoidumme sosiaalisen median kanavissa. Teemme myös videoita ja esittelemme työtämme monin keinoin.

Tiedotteita Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus lähetti viime vuonna 235 kpl, suurin osa tiedotteista meillä käännetään kahdelle kielelle. Tiedotteet ja median kautta välittyvä tieto on tärkeä osa kansalaisviestintää. Uutiskirjeitä meillä lähtee hieman eri kohderyhmille mm. maaseutuasioista kerrotaan Uutisjyvät-uutiskirjeellä kuukausittain ja hieman harvemmin julkaisemme yrityksille ja yritysten kanssa työskenteleville omaa uutiskirjettä. Viraston yhteinen teemakirje lähti viime vuonna neljästä eri teemasta.

Asiantuntijablogimme on suosittu vuodesta toiseen. Sen voi kuka vaan tilata sähköpostiinsa, kuten myös tiedotteet ja uutiskirjeetkin. Asiantuntijablogiimme kirjoittaa meidän henkilöstömme ja sen avulla pääsee seuraamaan ELY-keskuksen laajaa tehtävien kirjoa, mutta myös tutustumaan monipuoliseen osaajajoukkoomme. Blogissamme vieraili viime vuonna yli 17 200 kävijää ja näyttökertoja teksteillä oli lähes 25 000. Uusi mielenkiintoinen blogipostaus julkaistaan joka tiistai.

Sosiaalinen media totta kai!

Ilman muuta olemme mukana perinteisillä some-kanavilla. Niissä jaamme muuta viestintäsisältöä esimerkiksi tiedotteita ja blogeja. Mutta välillä saamme myös terveisiä maastosta, kun asiantuntijamme lähettävät meille valokuvia ja tekstiä julkaistavaksi työstään esimerkiksi asiakkaiden luota, milloin tiestöltä, joskus luonnosta tai maatilalta. Tällä hetkellä pohjalaismaakunnissa on kevättulvat, niitäkin on voinut seurata some-kanavistamme.

LinkedIn on uusin some-kanavamme ja siinä keskitymme enemmän esimerkiksi rekrytointiviestintään, tapahtumiin ja työnantajamielikuva-asioihin. Se on myös tärkeä kanava, josta monet meidän asiantuntijamme jo löytyvät verkostoitumassa sidosryhmien, kollegoiden ja yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Olemme julkaisseet myös Instagramissa tarinat-osiossa otteita työntekijöidemme työpäivistä ja esitelleet heidän uratarinoitaan. Ehkä näette meidät vielä joskus myös TikTokissa. Eri ikäiset kohderyhminä ovat meille tärkeitä esimerkiksi rekrytointimielessä ja työnantajamielikuvan näkökulmasta. Näyttökertoja eri some-kanavissamme oli viime vuonna yli 1,2 miljoonaa kappaletta, somessa julkaistut videot keräsivät  41,5 tuhatta katselukertaa.

Työnantajamielikuvasta muutama sana

Mitä sinä tiedät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta? Oletko sinä huomannut viestintäämme, käyttänyt palveluitamme tai tunnetko kenties jonkun, joka on meillä töissä? Olemme panostaneet työnantajamielikuvatyöhön mm. runsaalla kesäharjoittelutarjonnalla ja kertomalla työstämme esim. rekrytointimessuilla, uutiskirjein ja esittelemällä osaajiamme ja työyhteisöämme somessa. Myös me kilpailemme työmarkkinoilla osaajista ja siksi se on tärkeää, millaisena työpaikkana meidät nähdään. Hyvä työnantajakuva on myös tärkeä pitovoimatekijä meillä jo töissä olevien kannalta. Työnantajamielikuvatyö on meidän kaikkien yhteistä työtä, jota voimme myös viestinnällä tukea. Tälläkin hetkellä meillä on auki useita työpaikkoja ja odotamme innolla jo kesää ja kesäharjoittelijoiden saapumista.

Voit seurata meitä:
Tilaa tiedotteemme (sttinfo.fi)
Tilaa uutiskirjeemme (ely-keskus.fi)
Tilaa blogimme (etalapohjanmaanely.wordpress.com)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen verkkosivut

Tässä linkit some-kanaviimme:
LinkedIn
Instagram
Facebook
X EPELYkeskus
X Tulvatpohjanmaa

Työpaikat ilmoitetaan täällä (valtiolle.fi)

Camilla Juntunen
Johdon tuen ja viestinnän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Joukkoliikenteen matkustajamäärissä myönteistä kehitystä

Joukkoliikenteen matkustajamäärissä on ollut suuria vaihteluja viime vuosien aikana. Koronaviruspandemian aikaan joukkoliikenteen matkustajamäärät romahtivat todella alhaiselle tasolle ja tuolloin esiintyikin suurta huolta, saadaanko matkustajamääriä enää palautettua entiselle tasolleen tai tämän yli. Nyt kun pandemian kriittisimmästä ajasta alkaa olla kulunut jo hyvän aikaa, on mielenkiintoista pysähtyä hetkeksi analysoimaan, miten matkustajamäärät ovat eri alueilla lähteneet kehittymään ja mikä tähän voisi olla syynä.

Matkustajamäärien muutokset eroavat alueittain toisistaan

Viime aikoina useat eri kaupungit ja kaupunkiseudut ovat kertoneet julkisuuteen matkustajamäärien olevan kasvussa. Uusia matkustajaennätyksiä on tehty monissa kaupungeissa, kuten Jyväskylässä, Tampereella ja Kuopiossa (www.yle.fi). Myös pohjalaismaakunnissa on havaittavissa matkustajamäärien myönteistä kehitystä. Vaasa erottuu edukseen koko Suomen tasolla. Vaasan paikallisliikenteessä Liftissä tehtiin vuoden 2023 aikana yhteensä 1,8 miljoonaa matkaa mikä tarkoittaa 50 % kasvua edellisvuoteen verrattuna (www.vaasa.fi). Pandemiaa edeltäneeseen aikaan matkustajamäärät ovat puolestaan kasvaneet 40 %. Myös Kokkolassa ja Seinäjoella kehitys on ollut myönteistä. Vuoden 2023 matkustajamäärät ovat näissä kaupungeissa kasvaneet noin 20 % edellisvuoteen verrattuna.

Ihan samanlaisiin kasvulukuihin ei päästä kolmen maakunnan alueella seudullisessa kuntarajat ylittävässä bussiliikenteessä Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Verratessa puolen vuoden ajanjaksoa vuonna 2023 edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon matkustajamäärät ovat kasvaneet noin 8 %.  Kasvua on kohdistunut eritoten yhteysväleihin, joissa on jo valmiiksi ollut hyvin joukkoliikennematkustusta ja tarjonta on kohtuullisen hyvää. Yhteysvälit ovat olleet Vaasa – Pietarsaari – Kokkola sekä Kauhajoki – Kurikka – Ilmajoki – Seinäjoki. Matkustajapotentiaalin ollessa hyvä ja vuorotarjonnan kohtuullinen voidaan saavuttaa kasvavaa suosiota joukkoliikenteen käytössä.

Harvempaan asutulla seudulla ei ole odotettavissa suurta matkustajaryntäystä joukkoliikenteeseen. Koululaisten osuus joukkoliikennematkustajista harvempaan asutulla seudulla on usein helposti yli 90 %. Tämä matkustus on usein niin sanotusti ”lukittua” ja muutoksen voidaan olettaa olevan laskusuuntainen, jos katsotaan Suomen väkiluvun kehitystä, jossa 4/5 osalla kunnista väkiluku laskee. Matkustajapotentiaalia ei usealla yhteysvälillä juurikaan ole tai se on hyvin vähäistä.

Seudullisen bussiliikenteen verkko kolmen maakunnan alueella. Kuva laadittu: Metromapmaker.

Tilannekuva voi kuitenkin vaihdella alueittain ja koko Suomen joukkoliikenteen matkustajamäärien kehittymiseen vaikuttaa suuresti se minkälaista kehitys on HSL alueella, jossa tehdään selvästi suurin osa koko Suomen joukkoliikennematkoista. HSL alueella matkustajamäärässä oltiin vielä noin 13 % jäljessä koronaviruspandemiaa edeltänyttä aikaa (www.hs.fi). Mielenkiintoinen kysymys onkin mitkä eri tekijät ovat vaikuttaneet kaupunkien toisistaan eroavaan kehitykseen.

Syitä muutoksiin on useita

Matkustusmäärien kehittymisen syyt löytyvät usein liikenteellisistä ja laadullisista palvelutasotekijöistä. Paremmin palvelevat reitit, tiheämpi vuoroväli ja pidemmät liikennöintiajat tekevät joukkoliikenteen käyttämisestä helpompaa ja vaivattomampaa. Myös hinnoittelulla pystytään lisäämään houkuttelevuutta. Kulkutapavalintoihin eniten vaikuttavat tekijät ovatkin; mahdollisuus valita liikkumisen ajankohta vapaasti, helppous ja nopeus. Näiden jälkeen vähän matkan päästä tulee myös hinta (www.traficom.com). Vaasan kaupungissa on vuonna 2022 uudistettu linjasto ja brändätty joukkoliikenne. Uudistuksessa reitit lyhenivät ja vuorovälit tihentyivät erityisesti ruuhka-aikaan. Myös hinnoittelusta tehtiin todella kilpailukykyistä henkilöautoiluun verrattuna. Aikuisen kertalippu lähimaksulla onkin maksanut viime aikoina vain 1,5 euroa. Kaupunki onkin hyvä esimerkki, kuinka lisäpanostuksilla voidaan saavuttaa merkittävä lisäys matkustajamäärissä.

Kaikissa kaupungeissa, joissa matkustus on kasvanut, ei tokikaan ole uudistettu joukkoliikennettä näin isolla tavalla ja silti matkustus on kasvanut. Asialle voi olla selittäviä tekijöitä esimerkiksi aiempaa kätevämmät maksutavat, parempi digitaalinen matkustajainformaatio, kohonneet elinkustannukset ja kohonnut polttoaineen hinta. Kaupungeissa voi olla myös yksittäisiä merkittäviä muutoksia, joilla on ollut suuri vaikutus. Esimerkkinä mainittakoon Tampereelle tulleet uudet ratikkalinjastot. On myös otettava huomioon, että joukkoliikenteen matkustusmäärät olivat ennen pandemiaa jo useassa kaupungissa noususuuntaisia ja tämä sama kehitys nyt vain jatkuu, kun matkustajat ovat palanneet käyttämään joukkoliikennettä pandemian jälkeen. Mitään yhtä yksiselitteistä tekijää on vaikea löytää joukkoliikenteen matkustajamäärien myönteiseen kehitykseen, vaan kehitys on useiden eri osatekijöiden summa.

Vielä lopuksi palaan lyhyesti siihen miksi kehitys HSL alueella eroaa monista muista Suomen kaupungeista niin paljon. Mielenkiintoisia kysymyksiä esitettäväksi voisivat olla; vaikuttaako etätyön yleistyminen pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen käyttöön enemmän kuin monilla muilla alueilla? Joukkoliikennematkustus on jo pitkän aikaa ollut pääkaupunkiseudulla suurta. Onko käyttämätöntä potentiaalia saatu vasta nyt esille muilla kaupunkiseuduilla? Mikä vaikutus on ollut HSL alueen lippujen korotuksilla ja tästä aiheutuneella keskustelulla? Odotan innolla, että aihetta käsitellään erilaisissa analyyseissa ja tutkimuksissa.

Valtteri Massenko
Joukkoliikenteen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus